Etelä-Uusimaa

Tumppi on Hangon rantojen yleisin roska


Ronja Jacobsson, Elisa Malasniemi ja Lumi Määtä keräämässä roskia.Ronja Jacobsson (oik.) ja Elisa Malasniemi olivat keräämässä roskia Elisan kummitytön Lumi Määtän (vas.) kanssa.

Siisti Biitsi -tapahtumassa siivottiin Casinon rantaa

Tupankantumppeja, karkkipapereita, muovikääreitä ja tölkkejä. Muun muassa sellaisia roskia löytyy Hangon rannoilta, kun niitä ryhtyy keräämään.

-Tupakantumppeja on aina eniten, sanoo Ronja Jacobsson, joka osallistui kavereidensa kanssa Hangon matkailutoimiston järjestämään Siisti Biitsi -rantasiivoustempaukseen Casinon rannassa.

Jacobsson ja hänen kaverinsa Elisa Melasniemi keräävät roskia muutenkin säännöllisesti. Roskien kerääminen eli ploggaus on ollut jo vuosia heidän harrastuksensa. Keväällä he alkoivat myös julkaista kuvia roskien keräämisestä Instagram-tilillään trashteamoftwo.

-Halusimme saada huomiota roskaongelmalle, jakaa tietoa ja samalla innostaa muita keräämään roskia, Jacobsson sanoo.

Jacobsson asuu Helsingissä, Melasniemi Turussa. He keräävät roskia myös muun muassa bussipysäkeiltä ja metsistä. Edellisenä päivänä Melasniemi on esimerkiksi ollut tyhjentämässä täktomilaista ojaa roskista.

-Rannoilla on enemmän muovikääreitä. Metsistä löytyy usein isompia asioita, kuten huonekaluja, hän kertoo.

Siisti Biitsi -tapahtumassa Melasniemi ja Jacobsson kiersivät tunnin verran Puistovuoria ja löysivät muun muassa poltettuja koulukirjoja, pahvisia olutlaatikoita ja kirkkaan oranssin varoituskeilan.

Muovia ei saa pois merestä

Siisti Biitsi on Pidä saaristo siistinä ry:n ohjelma, jolla lisätään tietoisuutta, kannustetaan keräämään roskia ja kartoitetaan jäteongelmaa. Siivoustapahtuman voi järjestää kuka tahansa. Hangossa tapahtumia ovat järjestäneet matkailutoimiston lisäksi muun muassa koululuokat.

Matkailutoimiston järjestämään tapahtumaan osallistunut Siisti Biitsin ohjelmapäällikkö Julia Jännäri kehuu hankolaisia ploggaajia.
-Hangossa on paljon todella aktiivista väkeä, hän sanoo.

Silti rannoilta löytyy paljon roskaa. Etenkin muoviroska on ongelmallista, koska muovi ei maadu.

-Vedessä ja rannoilla se hajoaa pikku hiljaa pienemmäksi. Eläimet voivat syödä muovia ja lisäksi muovi toimii alustana ympäristömyrkyille. Mitä pienemmäksi muovi hajoaa, sitä vaikeampi sitä on saada pois, Jännäri sanoo.

Jännärin mukaan on arvioitu, että noin 80 prosenttia merten jätteistä on peräisin maalta. Virtaavat vedet kuljettavat roskia pitkienkin matkojen takaa. Itämeren rannoilta löytyvästä roskasta suurin osa on erilaisia muovikääreitä, karkkipapereita, pillimehupillejä ja ruokapakkauksia. Take away-roskaa, kuten Jännäri sanoo.
Toisin on esimerkiksi Atlantin rannoilla Norjassa tai Färsaarilla, joiden rantajätteessä näkyy ammattikalastus. Rannoille huuhtoutuu esimerkiksi verkkoja ja köysiä.

-Take away -roskassa on se hyvä puoli, että roskan määrään on helppo vaikuttaa. Kunhan vain laittaa omat roskansa asianmukaisesti roskakoriin, Jännäri sanoo.
Kampanjan verkkosivustolla voi raportoida keräämänsä roskat lajeittain. Tänä vuonna tapahtumista on raportoitu jo yli 12.300 muoviroskaa. Tupakantumppeja on sitäkin enemmän, lähes 16.000. -Hanna Koivisto

Etelä-Uusimaa

ILMAINEN
NÄYTÄ