Tulliniemeltä löydetyt kuolleet joutsenet tutkittavana


Hangossa selvitetään lintuinfluenssaepäilyjä

Hangosta on löytynyt useita kuolleita joutsenia ja terveysvalvontaviranomaiset selvittävät, johtuvatko kuolemat lintuinfluenssasta. Eteläkärjen ympäristöterveys ilmoitti saaneensa ilmoituksen kuolleista linnuista tiistaina. Etelä-Uusimaan tietojen mukaan kuolleet joutsenet löytyivät jo viime viikolla. Kuolleita lintuja oli viisi.

-Valvontaeläinlääkäri on ottanut näytteitä, joista tutkitaan mahdollinen lintuinfluenssa. Toimenpiteet tehtiin ylempien viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Ruokavirasto tutkii näytteet ja päättää tarvittaessa myös jatkotoimenpiteistä, terveysvalvonnan johtaja Katianna Kuula kertoo ja kiittää yleisövihjeistä.

Tiedotusvastuu on Ruokavirastolla ja Kuulan mukaan paikallinen terveysviranomainen ei saa antaa tapauksesta tarkempia tietoja. Kuula toteaa, että lintuinfluenssa on linnuille pahempi kuin ihmiselle, eikä minkäänlaiseen paniikkiin ole syytä.

Eteläkärjen ympäristöterveysalueen vt. valvontaeläinlääkäri Minna Holopainen kertoi keskiviikkona, että tulosten varmistumiseen menee enintään neljä päivää.

-On mahdollista, että Hangosta löydetyillä joutsenilla on ollut lintuinfluenssa, sillä vastaavia tapauksia on ollut tammikuussa Janakkalassa fasaaneissa ja Helsingissä helmikuussa kyhmyjoutsenessa, Holopainen sanoo.

Uusia lintukuolemia ei ole tullut alueen terveysvalvonnan tietoon Hangon tapausten jälkeen. Holopaisen mukaan lintuinfluenssa on tyypillisesti vesi- ja petolintujen tauti. Se tarttuu erittäin helposti linnusta toiseen.

-Lintuinfluenssa ei tartu ihmiseen kovin helposti. On silti parempi pelata varman päälle ja olla koskematta ja liikuttelematta kuolleena löytyviä lintuja, ja sen sijaan ilmoittaa asiasta meille, Holopainen ohjeistaa.

Lintuinfluenssaviruksen leviämisen estämiseksi siipikarja ja muut linnut on pitänyt suojata kontakteilta luonnonvaraisiin lintuihin jo helmikuun 8. päivästä lähtien. Määräys on voimassa toukokuun loppuun.

Lintuinfluenssavirusta todettiin Suomessa ensimmäisen kerran luonnonvaraisilla linnuilla syksyllä 2016.

Vuoden 2017 joulukuusta lähtien Euroopassa on todettu alatyyppiä H5N6. Talvella 2020-2021 Euroopassa on todettu laajasti korkeapatogeenista alatyyppiä H5N8. Tammikuussa sitä todettiin luonnonvaraisissa linnuissa ja helmikuussa varmistui tapaus siipikarjassa myös Suomessa.

Ruokaviraston mukaan eräillä lintuinfluenssaviruksilla, kuten H5N1, on kyky tartuttaa ihmisiä. Tartunnat ovat kuitenkin hyvin harvinaisia. Lähes kaikkiinfektioon sairastuneet ihmiset ovat saaneet tartunnan käsiteltyään lintuinfluenssaan sairastunutta tai kuollutta siipikarjaa tai sen eritteitä heikoissa hygieniaoloissa.

Lintuinfluenssa on lakisääteisesti vastustettava, helposti leviävä eläintauti. Jo puhjenneeseen tautiin ei ole hoitoa ja siksi sen varhainen toteaminen ja leviämisen tehokas estäminen on tärkeää.

Lintuinfluenssa todetaan lintujen verestä vasta-ainetutkimuksella. Kaikki vähäisetkin lintuinfluenssan oireisiin viittaavat tautiepäilyt tutkitaan tartunnan varalta.

Etelä-Uusimaa

ILMAINEN
NÄYTÄ