Hävikkiviikko kehottaa miettimään ruoka-asioita


Sadonkorjuun hävikkisämpylöitä muhevoittamaan sopivat monenlaiset rippeet puurosta porkkanaan. (Kuva: Heidi Siivonen)
Sadonkorjuun hävikkisämpylöitä muhevoittamaan sopivat monenlaiset rippeet puurosta porkkanaan. (Kuva: Heidi Siivonen)

Hävikkiviikkoa vietetään joka syksyiseen tapaan syyskuun puolivälissä. Hävikkiviikko keskittyy ja kannustaa ruokahävikin vähentämiseen 13-19. syyskuuta.

Ruokahävikki on roskiin päätynyttä ruokaa, jonka syntyminen voitaisiin välttää ennakoimalla ruuan kulutusta paremmin tai valmistamalla ja säilyttämällä ruoka toisin. Ruokaa heitetään roskiin miljoonia kiloja. Nelihenkinen perhe heittää vuosittain ruokaa roskiin jopa 500 eurolla, Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK tiedottaa.

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta eniten kotitalouksissa. Kokonaan ruokahävikkiä ei voi välttää, mutta koko ruokaketju työskentelee hävikin minimoimiseksi.

Suomessa kotitaloudet heittävät vuosittain roskiin yli 100 miljoonaa kiloa ruokaa, mikä vastaa kolmannesta kaikesta Suomen ruokahävikistä.

-Suurin osa kotitalouksien ruokahävikistä voitaisiin välttää paremmalla ostosten ennakoinnilla ja ruokien suunnittelulla sekä säilyttämällä ruoka oikein, MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen neuvoo.

Esimerkiksi kattilaan jäänyttä puuroa tai pellillä lojuvia uunijuureksia, kuivahtanutta juustoa tai nahistuneita juureksia voi kokeilla erilaisiin hävikkiherkkuihin, Siivonen vinkkaa.

Kotitalouksien lisäksi ruokahävikkiä syntyy elintarviketeollisuudessa, kaupassa, ravintoloissa, kouluruokaloissa ja alkutuotannossa. Alkutuotannon osuus ruokahävikistä on näistä pienin, noin 11 prosenttia.

Kasvinviljelyasiamies Mika Virtasen mukaan tilatasolla hävikkiä syntyy esimerkiksi sadonkorjuun aikana, kuljetuksessa ja varastoinnissa, ja osa hävikistä on ihmiselle kelpaamattomia sivuvirtoja.

Suomalaisilla maatiloilla hävikkiä hallitaan ja ehkäistään monella eri tavalla alkaen kasvupaikkaan sopivilla lajikevalinnoilla jatkuen oikea-aikaisiin ja oikein mitoitettuihin kasvinsuojelutoimenpiteisiin ja varastointiolosuhteiden hallintaan.

-Viljelijän osaaminen ja hyvä elintarvikehygienia jo tilatasolla ehkäisevät hävikkiä ja varmistavat kuluttajalle päätyvän ruuan laadun ja turvallisuuden, Virtanen toteaa.

MTK huomauttaa, että parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä sen sijaan on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi.

Etelä-Uusimaa

ILMAINEN
NÄYTÄ