Tekninen lautakunta lähes 18 miljoonan euron EHS-hankkeen kannalla


Raaseporin tekniselle lautakunnalle ehdotettiin tiistaina, että Tammisaaren ruotsinkielisen EHS-yläkoulun korjaamiseen valittaisiin toteutusvaihtoehto, jonka kustannusarvio on 11,4 miljoonaa euroa vuosille 2025-2027 laaditun investointisuunnitelman mukaisesti. Summa on sama kuin Karjaan Katarinaskolanin peruskorjausbudjetti ilman lisärakennusta.

Lautakunta päätti kuitenkin valita laajemman vaihtoehdon, jonka kustannusten arvioidaan olevan 17,6 miljoonaa euroa. Yhteensä noin 5 400 neliömetrin laajuinen hanke perustuu nykyisen koulun peruskorjaukseen ja uudisrakennukseen.

Vaihtoehdon valinta 6-5

RKP:n Michael Nyberg ehdotti kalliimpaa toteutusvaihtoehtoa, mikä aiheuttaa myös muutoksen kaupungin pitkäaikaiseen investointibudjettiin. Nybergin ehdotus voitti äänin 6-5.

Laajemman hankkeen kannalla olivat myös lautakunnan puheenjohtaja Britt-Marie Granström (r) sekä RKP:n muut edustajat Linda Ring, Martin Stenström ja varajäsen Thomas Lindholm. Nybergin ehdotuksen puolesta ratkaisevan äänen antoi SDP:n Johanna Metsämäki.

Esittelijän ehdottaman vaihtoehdon kannalla olivat SDP:n Kenneth Jäkälä ja varajäsen Kerstin Gottberg, kokoomuksen Max Forsman, vasemmistoliiton Nora Garusi ja vihreiden varajäsen Jaakko Pöytäniemi.

Tekninen lautakunta hyväksyi lisäksi hankesuunnitelman ja päätti pyytää siitä lausunnot sivistyslautakunnalta, kaavoituslautakunnalta sekä muilta sidosryhmiltä elokuun aikana. Lisäksi se kehottaa sivistyslautakuntaa tarkentamaan ja selvittämään edelleen tulevaa tilatarvetta erityisesti luokkahuoneiden koosta sekä yhteisistä tiloista ja pienryhmäopetuksen tiloista.

”Tavoitteena on, että laajennus suunnitellaan mahdollisimman kustannustehokkaasti eikä ylimitoitettuna tarpeeseen nähden”, päätöksessä todetaan. Lautakunnan mukaan myös EHS:n rehtorin tulee kuulua projektiryhmään ja olla siten mukana hankkeen suunnittelussa.

Kallis hyötyyn nähden

Teknisen lautakunnan kannattaman toteutusvaihtoehdon hyviä puolia ovat hankesuunnitelman mukaan se, että koulun kaikki toiminnot mahtuisivat samaan rakennukseen. Samalla voitaisiin toteuttaa käyttäjien toiveet ja uudisrakennuksen sisältävässä vaihtoehdossa vältettäisiin myös korjausvelan kasvu sekä riskirakenteet. Myös valmistuskeittiöön aiemmin tehdyistä isoista investoinneista olisi hyötyä jatkossakin.

Haittapuolina hankeselvityksessä mainitaan mm. purkamisen ja uudisrakentamisen aiheuttama hiilijalanjälki sekä se, että investointia pidetään kalliina siitä saatavaan kokonaishyötyyn nähden. Sellainen on myös 220 000 euron tasearvon alaskirjaus purettavasta rakennuksen osasta.

Esittelijän ehdottaman toteutusvaihtoehdon haittoina mainittiin se, että käyttäjien kaikkia toiveita ei voitaisi toteuttaa, ja tässäkin tapauksessa tarvittaisiin lisärakennus. Myös tilojen toimivuus paranisi vain vähän ja lisäksi vaarana olisi, että koulurakennuksen nykyisistä puutteista ja ongelmista ei päästäisi kokonaisuudessaan eroon.

Hyviä puolia olisivat sen sijaan rakennuksen tasearvon säilyminen, käyttäjien toiveiden toteuttaminen osittain, riskirakenteiden korjaaminen ja se, että koulurakennusta voitaisiin käyttää rajoitetusti hankeaikanakin. Myös hiilijalanjälki olisi tässä pienempi. Muiden kahden kouluhankkeen valmistelussa selvitettyjen toteutusvaihtoehtojen kustannusarviot ovat viisi ja 24,8 miljoonaa euroa.

Tilaa selvästi yli keskiarvon

EHS:ssa oli vuoden 2024 keväällä noin 290 oppilasta ja oppilasennuste on laskeva. Ennusteen mukaan Tammisaaren ruotsinkielisessä yläkoulussa olisi lukuvuonna 2028-2029 noin 250 oppilasta ja lukuvuoteen 2030-2031 se laskisi vajaaseen 240:een. Hankesuunnitelma perustuu 280 oppilaan mitoitukseen. Tätä perustellaan sillä, että opetusryhmien määrä vaihtelee oppilaiden tarvitseman tuen mukaan.

Hankkeeseen laaditun tilaohjelman mukaan uuden koulurakennuksen pinta-ala olisi noin 5 400 neliömetriä ja suurempi kuin palveluverkkoselvityksessä. Tämä tarkoittaa, että tilaa olisi oppilasta kohti 19,3 neliömetriä 280 oppilaan mitoituksella. Tilaa olisi vielä selvästi enemmän, mikäli oppilasennuste toteutuu. Muualla Suomessa noin 280 oppilaan yläkouluissa on tilaa oppilasta kohti keskimäärin 12-15 neliömetriä.

Etelä-Uusimaa

ILMAINEN
NÄYTÄ