Valtioneuvosto on päättänyt vuoden 2020 harkinnanvaraisista valtionosuuden korotuksista heikossa taloudellisessa tilanteessa oleville kunnille. Raaseporin kaupunki saa harkinnanvaraista apua 1,5 miljoonaa euroa, mikä tekee 54 euroa asukasta kohti.
Raaseporin lisäksi tukea saa 65 kuntaa. Valtionosuuden korotusta maksetaan yhteensä 60 miljoonaa euroa. Sen myöntämisen ehtona on, että kunta on hyväksynyt suunnitelman taloutensa tasapainottamiseksi, ja Raaseporissakin viritellään taas talouden tasapainottamissuunnitelmaa tuleville vuosille.
Avustuspäätöksissä painotettiin viime vuoden tilinpäätösten tietoja. Raaseporin vuoden 2019 tilinpäätös oli 6,2 miljoonaa euroa miinuksella.
Ennätyksellinen joukko
Korotuksen myöntämiselle ja käytölle voidaan asettaa myös muita kunnan talouteen liittyviä ehtoja. Korotus on tarkoitettu osaksi kunnan omia talouden tervehdyttämistoimia, joihin kunnan on syytä varautua korotuksesta riippumatta.
Korotus ei saa aiheuttaa vastaavan suuruista lisäystä kunnan omassa päätäntävallassa oleviin menoihin. Korotukset maksetaan kunnille tämän vuoden loppuun mennessä. Valtionosuuden korotusta haki tänä vuonna noin 150 kuntaa ja haettu summa oli lähes 346 miljoonaa euroa. Hanko ja Inkoo eivät olleet hakijoiden joukossa.
Viime vuonna hakijoita oli noin 90, joista tukea sai parisenkymmentä kuntaa. Jaossa oli silloin vain 10 miljoonaa euroa.
-Harkinnanvaraisen tuen ennätyksellisen suuri hakija- ja saajajoukko osoittaa, kuinka poikkeuksellisia aikoja elämme. Korona on vaikuttanut myös isompiin kaupunkeihin. Tukien myöntämisessä olemme noudattaneet niin aiempia tutuksi tulleita kriteerejä, ja huomioineet koronan vaikutukset sekä jo maksetut koronaan liittyvät tuet, kuntaministeri Sirpa Paatero kommentoi.
Kokonaisarvioinnilla
Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta voidaan myöntää kunnalle, joka tarvitsee lisätukea poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi. Lisäksi otetaan huomioon paikalliset erityisolot.
Kunnat perustelivat korotuksen tarvetta mm. taloudellisen tilanteen heikkenemisellä, koronaepidemian aiheuttamilla tulomenetyksillä ja lisäkustannuksilla, verotulojen vähenemisellä, tilinpäätösten alijäämien kasvulla ja niiden tasapainotusongelmilla, valtionosuusleikkauksilla, palvelutarpeiden muutoksilla sekä poikkeuksellisilla ja ennakoimattomilla menoilla sosiaali- ja terveydenhuollossa.
Valintaperusteissa keskityttiin tarkastelemaan tietoja erityisesti vuoden 2020 talouden kehittymisestä, siihen vaikuttavista tekijöistä ja niiden merkitystä kunnan talouteen. Lisäksi arviointiperusteena käytettiin kunnan ilmoittamia toimia menokehityksen hillitsemiseksi, verohallinnon ilmoittamia verotilityksiä kunnille sekä muita kunnille maksettuja tukia vuonna 2020.
Korotusta myönnettiin erityisesti sellaisille kunnille, joiden talouteen mainitut tekijät vaikuttivat jo tänä vuonna merkittävästi.
-Harkinnanvaraisen valtionosuuden määrän kasvattamisesta päätettiin kesäkuussa neljännen lisätalousarvion yhteydessä. Tilanne on kaikille uusi ja se elää vielä syksynkin aikana. Kuntien rooli epidemian hyvässä hoitamisessa on ollut keskeinen. Valtion tukien tarkoitus on ollut mahdollistaa palvelujen ylläpitäminen eri puolilla Suomea, Paatero taustoittaa.
