Tammisaaren vanhan kaupungin yhdistyksen, Elinvoimaisen Inkoon Pia Nymanin ja Emilia Lyytikäisen, kansanedustaja Henrik Wickströmin, kunnanvaltuutettu Timo Kallion ja aluevaaliehdokas Hannu Rädyn mielipidekirjoitukset.
Kirjoitukset käsittelevät vanhaa kaupunkia koskevia muutoksia, terästehdashanketta paikallisessa päätöksenteossa, Raaseporin sairaalan kehityssuunnitelmaa, omalääkärimallia ja sote-johtamista.
Vanhasta kaupungista ei saa muodostua pysäköintialuetta
Raaseporin kaupungilla on suunnitelmia, jotka tulevat ratkaisevasti muuttamaan Tammisaaren vanhan kaupungin ilmettä. Länsivalli tullaan kunnostamaan ja kaupunki suunnittelee pysäköintipaikkoja sen koko pituudelle.
Laiturien uusimista suunnitellaan. Tämän seurauksena tarvitaan enemmän pysäköintipaikkoja. Tällä hetkellä suunnitellaan yli 200 venepaikkaa Södra Vikeniin ja Barckenin niemelle, mutta vain noin 80 autopaikkaa. Huolenamme on, että kapeille kujille ilmestyy summittaisesti pysäköityjä autoja, mikä haavoittaa haurasta ympäristöä. Se on myös vaarallista hälytysajoneuvojen liikkumista ajatellen.
Mikäli historialliseen ympäristöön suunnitellaan toimenpiteitä, se edellyttää tarkkaa suunnittelua kaupunginosan mahdollisimman hyvän suojelemisen ja säilyttämisen vuoksi. Tarvitaan pitkäaikaissuunnitelma, joka huomioi vanhan kaupunginosan hauraan infrastruktuurin suojelemisen, ja myös lyhyen aikavälin suunnitelma äkillisempien ongelmien ratkaisemiseksi kestävällä tavalla. Alue on pieni, eikä kestä rajatonta hyödyntämistä. Joskus on sen sijaan mietittävä, löytyisikö vaihtoehtoisia alueita, jotka kestäisivät toimenpiteitä paremmin kuin vanhin kaupunginosa.
Täytyy myös muistaa, että jos historiallinen helmemme tuhotaan, tuhotaan samalla yksi kaupungin tärkeimmistä matkailukohteista ja köyhdytetään kulttuuriraittia, jota ollaan rakentamassa Chappen, Raaseporin museon ja Villa Skeppetin voimin.
Emme ole vanhan kaupungin kehitystä vastaan, mutta sen tulee tapahtua varoen ja suurella pieteetillä. Lyhytnäköiset päätökset eivät saa kohdistua vanhaan kaupunginosaan, jonka juuret ovat 1500-luvulla. Tehtävämme on huolehtia, että ympäristö säilyy jälkipolville. Monet talot ovat yli 200 vuotta vanhoja ja ne toivottavasti elävät meitä kaikkia kauemmin. Velvollisuutemme on jättää ne jälkeemme mahdollisimman hyvässä kunnossa.
Monet ovat käyttäneet aikaa ja resursseja huolehtiakseen ainutlaatuisesta ympäristöstä parhaalla tavalla. Vetoamme siksi Raaseporin kaupunkiin. Älkää tehkö äkillisiä, lyhytkantoisia toimenpiteitä. Kuunnelkaa asukkaita sen sijaan, että leimaatte heidät hankaliksi. Monilla heistä on hyvää ja perittyä paikallistietoa, sekä näkemyksiä siitä, kuinka vanhoja taloja ja ympäristöä voidaan säilyttää.
Vanhassa Naantalissa asukasyhdistys toimii lausunnonantajana kaupungille, kun on kyse aluetta koskevista päätöksistä. Myös meidän yhdistyksemme voisi antaa lausuntoja Raaseporin kaupungille Tammisaaren vanhaa kaupunkia koskevissa asioissa. Tiedon kulku Raaseporin kaupungilta alueen asukkaille on parantunut, mutta vielä löytyy tilaa aktiivisemmalle panokselle.
Tammisaaren vanha kaupunki, Fiskars ja Billnäs ovat keskeisiä vetonauloja Raaseporin matkailussa. Ainutlaatuiset ympäristöt ovat myös paikallisten arvostamia. Vanha kaupunki ja Länsivalli ovat monen kävelylenkin kohde. Vanhan kaupungin yhdistyksen järjestämät erilaiset jokavuotiset yleisötapahtumat keräävät tuhansia kävijöitä. Iloitsemme kaikista kävijöistä, jotka arvostavat vanhaa kaupunginosaa ja asukkaiden halua jakaa ainutlaatuista ympäristöään.
Toiveemme on, että ei ainoastaan Raaseporin kaupunki, vaan myös museoviranomaiset ottaisivat aktiivisemman roolin tukeakseen pyrkimyksiämme säilyttää museolaitoksen suojelukohteisiinkin kuuluva Tammisaaren vanha kaupunki.
Christian Gröndahl, puheenjohtaja
Ki Lindqvist, sihteeri
Tammisaaren Vanhan Kaupungin Yhdistys ry.
Raaseporin sairaala tarvitsee kehityssuunnitelman
Suomessa järjestään pian toiset aluevaalit, joissa valitaan uusi joukko päättäjiä päättämään myös meidän seutumme sosiaali- ja terveyspalveluista. Samaan aikaan tullaan valitsemaan uusi HUS:in yhtymähallitus.
Jos verrataan muihin Suomen hyvinvointialueisiin, niin meillä on asukkaina heikommat mahdollisuudet vaikuttaa siihen, ketkä päättäjät istuvat HUS:in hallituksessa päättämässä erikoissairaanhoidosta, koska puolueet päättävät, ketkä sinne nimetään. Siksi onkin tärkeää tehdä yhteistyötä yli puoluerajojen, jotta saamme seutumme poliitikkoja HUS:in päättäviin elimiin, ja tätä edistän yhteisen etumme nimissä.
Raaseporin sairaala on meidän lähisairaalamme. HUS on päättänyt jatkuvalla syötöllä karsia Raaseporin palveluita. Nyt moni seutumme asukkaista joutuu menemään tutkimuksiin Lohjalle tai Helsinkiin. Se ei ole helppoa, koska julkiset kulkuyhteydet esimerkiksi Hangosta ja Tammisaaresta Lohjalle ovat heikot.
On äärettömän tärkeää, että saisimme aikaan kehityssuunnitelman Raaseporin sairaalalle. Esitin tällaista edellisessä aluevaltuuston kokouksessa ja valtuusto hyväksyi kirjauksen siitä, että suunnitelman laadintaa selvitetään. Tavoitteeni on saada arvio siitä, tulisiko hyvinvointialueen tuottaa tiettyjä erikoissairaanhoidon palveluita Raaseporin sairaalassa.
Raaseporin sairaalakiinteistössä on paljon hyviä tyhjillään olevia tiloja, jotka pitäisi saada käyttöön. Raaseporin sairaalassa on nykyään päivystys kello 8-20 ja uuden aluevaltuuston tulisi tarkastella myös tätä. Nyt seudullamme on ennennäkemätön ambulanssi- ja Kela-taksiralli. Ikävä kyllä HUS on päättänyt viedä meiltä myös ensihoidon resursseja, mikä on kohtuutonta. Toivottavasti saamme näihin muutoksen, jotta jokainen seudun asukas voi kokea olonsa turvalliseksi.
Jos toimimme nyt oikein, kehityssuunnitelman laatiminen on aivan mahdollista. Tätä meidän tulisi nyt edistää hyvinvointialueella. Pelkään, että HUS tekee taustalla jo tekee strategiaa siitä, mitä palveluita voisi edelleen viedä pois Raaseporista. Siksi meidän on saatava hyvinvointialue aktivoitumaan asiassa vahvemmin. Tarvitsemme lähisairaalaa Raaseporissa. Myös maamme huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että lähellä Hangon kärkeä on toimiva sairaala.
Henrik Wickström (r), kansanedustaja, aluehallituksen jäsen, Inkoo
Inkoon terästehdashanke paikallisessa päätöksenteossa
Blastrin terästehtaan ja uuden laiturin rakentamisen arviointiselostus (yva-selostus) on ollut luettavissa ja siihen liittyviä lausuntoja on jo julkaistu. Yva-selostuksessa on todettu, että hanke aiheuttaa selvästi havaittavan kielteisen muutoksen, joka vaikuttaa paikallisesti ihmisten päivittäiseen elämään ja ympäröivään luontoon.
Blastrin terästehtaan hiukkaspäästöt olisivat samaa luokkaa kuin SSAB Raahen perinteisen terästehtaan. Joddböle V -kaavan toteutumisella olisi merkittävä negatiivinen paikallinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen luontokadon kautta.
Merkittävällä liikennemäärän kasvulla olisi kielteisiä vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ja päästöihin. Terästehdas olisi Suomen suurin yksittäinen sähkönkuluttaja. Blastr on lausunut, että suurin osa tarvittavasta sähköstä ostettaisiin eri puolille Suomea rakennettavista tuuli- ja aurinkovoimaloista.
Terästehdashanke aiheuttaisi monenlaisia merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ympäristölle laajalla alueella. Hankkeen todelliset ympäristövaikutukset eivät kuitenkaan ole täysin tiedossa. Lausunnoissa on todettu, että yva-selostus on puutteellinen ja sen arviointimenetelmät eivät anna kattavaa kuvaa hankkeen todellisista ympäristövaikutuksista.
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on lausunnossaan todennut mm. että hanketta ei tulisi sen aiheuttamien haittojen vuoksi yva:ssa esitetyssä muodossa toteuttaa. Inkoon ympäristöpäällikkö on lausuntoehdotuksessaan todennut mm. kyseessä olevan hyvin laajamittainen uuden toiminnan perustaminen herkässä rannikkoympäristössä. ”Ympäristövaikutukset Inkoon ympäristöön ovat kielteisiä, laajoja, jatkuvia ja pitkäkestoisia. Hanke on ristiriidassa useimpien Inkoon kunnan strategisten tavoitteiden kanssa. Hankkeen ympäristövaikutuksia ei voida arvioida riittävällä tavalla nykyisen yva:n perusteella ja sitä on täydennettävä”, siinä todetaan.
Hankkeen yhteydessä on ylistävästi mainittu usein ”vihreä siirtymä” ja ”globaalisti”. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että esimerkiksi Uudenmaan liitto on lausunnossaan todennut, että tuotantolaitos väistämättä lisää teräksen tuotannosta aiheutuvia päästöjä, joten tuotantolaitoksen absoluuttinen vaikutus globaaleihin ilmastopäästöihin ei voi olla myönteinen, kuten arviointiselostuksessa on esitetty.
Lisäksi SLL on lausunut, että yva-raportissa kuvaillun hankkeen hyväksyminen vihreäksi siirtymäksi edellyttäisi, että sen tulisi pienentää ilmastopäästöjä eli korvata olemassa olevaa terästuotantoa. ”Koska näin ei ole, hanke tulisi vain lisäämään kasvihuonekaasujen nettopäästöjä ilmakehään ja nopeuttamaan ilmastonmuutosta Suomen kansallisten ilmastotavoitteiden vastaisesti. Lisäksi tehdaskokonaisuudesta aiheutuisi myös muita merkittäviä päästöjä mereen ja ilmaan”, se toteaa.
Hankkeen paikalliset ja alueelliset vaikutukset sekä riskit on tunnustettava ja otettava huomioon paikallisessa päätöksenteossa.
Elinvoimainen Inkoo, Pia Nyman ja Emilia Lyytikäinen
Omalääkärimalli sopii myös Suomeen
Sote-uudistukseen liittyvät ongelmat ovat olleet lähes jokapäiväistä luettavaa uudistuksen alusta lähtien. Uudistuksen tärkeimmät tavoitteet, eli kustannusten hillintä sekä palveluiden parantunut saatavuus, ovat jo osittain saavuttamassa tavoitettaan.
Uudistuksille on annettava aikaa, jotta niiden tuottamat edut ja tulokset tulisivat näkyviin. Tässä vaiheessa voidaan sanoa, että pahenevien rahoitusongelmien ja kasvavan työvoimapulan vuoksi asetettuja tavoitteita ei tulla saavuttamaan nykyisellä mallilla.
Omalääkärimallin avulla pahenevia ongelmia voitaisiin lähteä purkamaan. Malli on saanut kannatusta yli puoluerajojen ja olen tuonut myös itse tätä vaihtoehtoa esiin jo edellisten aluevaalien aikaan.
Timo Kallio, Inkoo
Sote onnistuu hyvällä johtamisella
Sote-keskustelu on eduskunnassa kuumimmillaan. Vanhusten hoivapalveluiden tila on hälyttävä. Tuhannet huonokuntoiset vanhukset odottavat hoivapaikkaa. Samalla lääkäriin pääsy kestää kohtuuttoman kauan.
Itse sain vastikään lähetteen ja minua kehotettiin varautumaan kolmen kuukauden odotukseen. Myös ensihoitoa ollaan heikentämässä, ja nuorten pahoinvointi on kasvussa – rikosten määrä on noussut huolestuttavasti. Tilanne vaatii ripeitä ja vaikuttavia ratkaisuja.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on saatu aikaan positiivista kehitystä. Ostopalveluissa on saavutettu merkittäviä säästöjä, omalääkärikokeilu etenee ja seniorineuvolaa suunnitellaan. Näitä tuloksia ei ole saavutettu sattumalta, taustalla on onnistunutta johtamista.
Johtaminen on avain menestykseen. Tämä näkökulma jää usein liian vähälle huomiolle sote-keskustelussa. Terveydenhuollon ongelmia selitetään usein prosessien tai teknologian puutteilla, mutta todellisuudessa ongelmien ydin löytyy usein organisaation sisältä. Miten työntekijöitä kuunnellaan, motivoidaan ja kannustetaan? Miten kehittämisideat huomioidaan ja kiitetäänkö hyvästä työstä? Nämä ovat esihenkilötyön perusasioita, mutta valitettavan usein ne jäävät taka-alalle.
Hyvä johtaminen ei tarkoita vain muodollista pätevyyttä. Korkea loppututkinto ei tee kenestäkään automaattisesti hyvää johtajaa. Parhaat johtajat ymmärtävät, että heidän tehtävänsä on mahdollistaa muiden onnistuminen. He uskaltavat palkata itseään parempia asiantuntijoita ja luottavat henkilöstönsä osaamiseen. Hyvin johdettu organisaatio toimii tehokkaasti ja tuottaa laadukkaita palveluita.
Jos haluamme parantaa sote-palveluita, meidän on panostettava johtamiseen. Hyvä johtaja ei vain hallitse prosesseja ja teknologiaa. Hän innostaa, motivoi ja yhdistää ihmiset yhteisen päämäärän taakse. Tämä näkyy suoraan palveluiden laadussa ja kuntalaisten hyvinvoinnissa.
Laadukas sote-palvelu ei synny itsestään. Se vaatii rohkeita päätöksiä, visionääristä johtamista ja henkilöstön arvostusta. On aika ymmärtää, että hyvä johtaminen ei ole pelkkä sivuseikka, vaan koko toiminnan perusta.
Hannu Räty (kok), aluevaaliehdokas, Inkoo
