Sinilevätilanne heinäkuun lopussa on merellä tyypillinen ja järvillä normaalia hieman parempi, Suomen ympäristökeskus SYKE tiedottaa. Merellä tuuli on estänyt suuria lauttoja muodostumasta, vaikka sinilevän määrä onkin hiljalleen kasvanut. Järvillä sinilevää on eniten yleensä elokuussa.
Etelä-Suomen järvillä sinilevää on keskimääräistä vähemmän, ja tilanne on hyvä myös muualla maassa Pohjois-Karjalaa ja Keski-Suomea lukuun ottamatta. Järvien pintalämpötilat ovat 1-2 astetta tyypillistä loppukesän lämpötilaa viileämpiä, Etelä-Suomessa siis 18-20 astetta celsiusta. Kuusen ja suopursun levinneisyysalueella myös ruostesienen itiöt voivat muodostaa järville loppukesästä lauttoja, SYKE kertoo. Ruskeat, kellertävät tai ruosteenpunaiset itiölautat johtuvat itiöiden massaesiintymisistä. Ne ovat ihmiselle vaarattomia, mutta niistä voi saada samankaltaisia allergiaoireita kuin siitepölylautoista järvivedessä.
Merialueilla satelliittikuvista ja Rajavartioston lennoilla ei ole havaittu laajoja sinilevän pintaesiintymiä. Itämeren pääaltaalla ja Suomenlahden suulla kuitenkin on veteen sekoittunutta sinilevää. Meriveden lämpötila vaihtelee 14-18 celsiusasteen välillä.
”Verrattuna vuosien 1998-2019 sinileväbarometriin sinilevähavaintojen määrä valtakunnallisen leväseurannan rannikon ja saariston havaintopaikoilla on ajankohtaan nähden edelleen tyypillinen”, sanoo erikoistutkija Sirpa Lehtinen Suomen ympäristökeskuksesta. Viime viikot levä on pysynyt veteen sekoittuneena tuulisen sään ansiosta. Mikäli tuuli kuitenkin tyyntyy, pintaesiintymät voivat lisääntyä merellä nopeasti.
Myös yksityishenkilöt voivat ilmoittaa omista sinilevähavainnoistaan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämään Järvi-meriwikiin. Ilmoitukset siitäkin, ettei sinilevää ole, ovat tärkeitä, SYKE muistuttaa. Sinilevähavaintoja voi tarkastella Itämeri.fi-palvelussa, johon kootaan mm. Järviwikiin annetut havainnot ja SYKEn satelliittikuviin perustuvat havainnot.
Sinilevään vedessä täytyy aina suhtautua terveysriskinä, ympäristökeskus muistuttaa. Etenkään lapsia tai lemmikkieläimiä ei saa päästää uimaan sinileväiseen veteen, eikä vettä saa myöskään käyttää saunavetenä. Vesistön sinilevätilanne voi vaihdella voimakkaasti lyhyillä etäisyyksillä ja eri päivinä. Jos vedessä on vain vähän sinilevää, se näyttäytyy vihreinä tai kellertävinä hiukkasina ja ohuina raitoina rannassa. Suuri määrä taas muodostaa rantaveteen kasautuvia lauttoja, jotka hajoavat hippusiksi esimerkiksi tikulla koskettaessa. Jos levä siis jää roikkumaan keppiin, ei se ole sinilevää. Sinilevä myös nousee vesilasissa hippusina pintaan noin tunnin kuluessa.
