Tämän vuoden budjettiriihi päättyi tiistaina. Ulkoisesti Säätytalo on tietenkin paikkana hyvin kaukana savuntuoksuisesta perinteisestä riihestä, eikä varstojen rytmistä ääntä siellä puinnin aikana kuule. Mutta työstä valtion talousarvion kokoaminen kyllä käy.
Kolme asiakokonaisuutta nousi keskusteluissa muiden edelle, nimittäin talous, työllisyys ja ilmasto. Ja hyvä niin. Nämä kaikki ovat keskiössä, kun rakennamme kestävämpää ja kilpailukykyisempää yhteiskuntaa tulevaisuutta varten. Hallituksen päätökset tukevat tätä kehitystä.
Talous nojaa siihen, että yritykset ovat elinkelpoisia ja uskaltavat investoida, palkata työvoimaa ja kasvaa. Budjetin yhteydessä totesimme, että hallitus turvaa vakaan ja ennustettavan toimintaympäristön yrityksille.
Talouden ja velkaantumisen kannalta tärkeätä on kuitenkin mahdollisimman tiukka budjettikuri. Vaikka tarpeita on paljon koronakriisin seurauksena, onnistuimme mielestäni osoittamaan tukea välttämättömiin toimiin, samalla pidättäytyen melko hyvin runsaan 60 miljardin budjettikehyksen sisällä. Tämän päälle tuli sitten välttämättömät suorat kustannukset koronaan liittyen, kuten esimerkiksi testaus ja rokotteen hankinta.
Talous nojaa työllisyyteen. Työllisyys luo pohjan taloudelle takaamalla verotuloja ja vähentämällä sosiaalisen tuen tarvetta. Hallitus päätti monista toimenpiteistä, joiden yhteenlaskettu työllisyysvaikutus on yli 30.000 lisätyöllistä.
Muutaman esimerkin mainitakseni päätimme ns. pohjoismaisen työvoimapalvelujen mallista, jossa kehitetään työnhakijan saamaa yksilöllistä, räätälöityä asiantuntijatukea. Olemme jo aikaisemmin panostaneet nuorten työllisyyteen, sillä rikkinäisellä työuran alulla on pitkät haitalliset vaikutukset. Nämä panostukset jatkuvat ja nyt annoimme työmarkkinajärjestöille tehtäväksi laatia tasapainoinen esitys nk. eläkeputkesta ja toimista, joilla yli 55-vuotiaiden työllisyyttä vahvistetaan.
Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuonna 2035. Tavoitteeseen pääsemiseksi hallitus päätti toimenpiteistä, joilla varmistetaan turpeen energiakäytön puolittaminen hallitusohjelman mukaisesti. Siirtymän tulee tapahtua hallitusti, jotta turvetta ei korvattaisi jalostuskelpoisella puulla. Tällä olisi kauaskantoisia negatiivisia vaikutuksia vientiteollisuuteemme. Lisäksi päätimme tukea konkreettisia ilmastoinvestointeja ja vauhdittaa kivihiilestä luopumista. Energiatuella ja avustusmäärärahalla kannustetaan kotitalouksia luopumaan öljylämmityksestä.
Tasa-arvoministerinä olen iloinen ja ylpeä siitä, että sain edistettyä ajatusta sukupuolitietoisesta budjetoinnista. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että jokainen ministeriö itse arvioi ja kirjaa oman hallinnonalansa osalta, miten tehdyt painotukset vaikuttavat sukupuolten väliseen tasa-arvoon.
Näin opimme vähitellen huomioimaan, että päätökset esimerkiksi rakennettua ympäristössä koskevassa ohjauksessa, joukkoliikenteessä tai yrittäjyyden edistämistoimenpiteillä, itse asiassa voi olla suuriakin vaikutuksia arjen sujuvuuteen myös tasa-arvon näkökulmasta.
Selvää on, että tarvitsemme rakenteellisia muutoksia ja tiukkaa taloudenpitoa, mutta myös uusia toimintatapoja ja innovaatioita. Siksi olen tyytyväinen siihen, että pystyimme tekemään merkittäviä lisäpanostuksia kehittämiseen ja innovointiin. Näinhän Saarijärven Paavokin selvisi katovuosista – kekseliäisyydellä ja säntillisyydellä nykyhetkessä ja teknisillä uudistuksilla tulevaisuuteen: ”Pane leipään puoli petäjätä, minä laitan ojat leveämmät”.
Thomas Blomqvist
Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri