Inkoon kunnan, Blastr Green Steelin ja Joddbölen alueen maanomistajien maankäyttösopimusneuvottelut on saatu päätökseen. Sopimus menee seuraavaksi kunnanhallituksen käsittelyyn.
Kunnanhallitus hyväksyi maankäyttösopimuksen periaatteet ja tavoitteet marraskuussa. Tuolloin päätettiin, että Blastr otetaan mukaan sopimuskumppaniksi alueen maanomistajien Fortumin, Ruduksen ja Inkoo Shippingin lisäksi.
Blastr maksaa maankäyttökorvauksen siltä osin, kun se koskee terästehtaalle varatun tontin rakennusoikeuden lisäystä. Sopimus ei velvoita kuntaa rakentamaan aluetta palvelevaa kunnallistekniikkaa ennen suurempien maksuerien toteutumista. Tällä halutaan välttää kunnan mukaan riskit, joihin esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa on ajauduttu vihreän siirtymän hankkeiden johdosta.
-Lähtökohtamme on ollut se, ettei Inkoo saa joutua maksumieheksi, ja olemme pyrkineet minimoimaan riskit kaikissa tilanteissa. Nyt neuvoteltu sopimus on kunnalle erittäin hyvä sekä sisällöllisesti että varsinkin taloudellisesti, kunnanjohtaja Robert Nyman toteaa.
Sopimus ei tarkoita vielä sitä, että terästehdashanke toteutuu. Jos sopimuksen hyväksymispäätöksestä valitetaan ja sopimus raukeaisi, kunta voi joutua käyttämään niin sanottua kehittämiskorvausta. Tällaisessa tapauksessa kunnan taloudellinen hyöty voisi pudota Nymanin mukaan useita miljoonia ja riskit hankkeen vaikutuksista kasvaisivat. Kunnanjohtaja toivookin, että myös hankkeeseen kriittisesti suhtautuvat näkisivät maankäyttösopimuksen tuoman hyödyn.
8,4 miljoonaa rakentamisvaiheessa
Eilen julkistetussa maankäyttösopimuksessa kunnan saamat korvaukset on painotettu varsinaiseen rakentamisvaiheeseen. Sen mukaan kunta saa puoli miljoonaa euroa, kun Joddbölen kaava hyväksytään kunnanvaltuustossa ja saman verran, kun se on saanut lainvoiman.
Kolmannen erän miljoona maksetaan, kun rakennuslupa on myönnetty. Viisi miljoonaa euroa tulisi siinä vaiheessa, kun rakentaminen käynnistyy. Viimeinen 3,4 miljoonaa euroa tulisi kunnalle terästehtaan käyttöönottovaiheessa.
Sopimuksen mukaan kunnan ei tarvitse maksaa saamiaan maankäyttökorvauksia takaisin missään tilanteessa. Mikäli tehtaan rakentamista ei aloiteta vuoteen 2035 mennessä, asemakaavaa muutetaan tarvittavilta osin.
Jos hanke jäisi kesken, sen loppuunsaattamisesta, myymisestä tai purkamisesta vastaa hankeen omistaja tai mahdollinen konkurssipesä. Kunnan mukaan Blastr on kuitenkin todennut sopimusneuvotteluissa, ettei hanketta aloiteta ennen kuin sen rahoitus on turvattu.
Lue lisää näköislehdestä
