Uusia mielipiteitä Etelä-Uusimaahan ovat kirjoittaneet tällä kerralla Harry Yltävä Raaseporista, Antti Harjuoja Inkoosta, Helena Lesch-Saarinen Hangosta ja Henrik Wickström Inkoosta.
Vanhusväestön turvallisuudesta on huolehdittava
Pelastuslaitos on joutunut säästöjen takia painottamaan toiminnassaan kiireellisiä hälytyspalveluja. Se on johtanut siihen, että onnettomuuksien ehkäisyn palveluja ei ole pystytty toteuttamaan riittävästi.
Ikääntyvien määrän kasvu ja ikääntyvien kotona asumisen yleistyminen on vaikuttanut loukkaantuneiden ja menehtyneiden määriin ja osuus on kasvussa. Vuonna 2024 alueella menehtyi tulipaloissa viisi henkilöä, kaikki yli 65-vuotiaita. Pelastuslaitos joutuu liian usein etsimään esimerkiksi muistisairauden takia maastoon eksyneitä vanhuksia. Säästösyistä myöskään paloturvallisuustarkastuksia vanhusten koteihin ei pystytä tekemään riittävästi. Pelkän hoidon antamisen, kuten kotihoidon, lisäksi tulisi vakavasti ottaa huomioon erilaiset turvallisuustekijät kotona asumisessa.
Digitaidottomien ikäihmisten mahdollisuudet pyytää apua ovat hyvin heikot, koska siihen tarvittaisiin useimmiten älypuhelin. Erilaiset yhteiskunnan palvelupisteet on keskitetty. Asiointi niihin on hankalaa autottomille vanhuksille. Huoltovarmuuden turvaaminen on tärkeämpää kuin aikaisemmin. Nyt on vahva suositus esimerkiksi 72 tunnin kotivaran ylläpitämisestä.
Maan hallituksen säästötoimet ovat kohdistuneet erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestöihin, jotka ovat järjestäneet vapaaehtoistoimintaa ja tukea erityisryhmille. Tämä on myös heikentänyt vanhusväestön turvallisuutta. Turvallisuus on yhtä tärkeä asia kuin sosiaali- ja terveydenhuolto.
Harry Yltävä (vas), hyvinvointialueen valmius- ja turvallisuuslautakunnan jäsen
Onko meillä muuta puheenaihetta kuin Joddböle?
Viime kuukausina Inkoon yleistä keskustelua on hallinnut Joddböleen kaavailtu terästehdas. Tämä merkittävä hanke on herättänyt paljon tunteita ja mielipiteitä puolesta ja vastaan. Tulevat vaalitkin ovat jo leimautumassa ”teräsvaaleiksi.” On kuitenkin tärkeää muistaa, että kaavoitukseen liittyvä päätös tehdään ennemmin tai myöhemmin, ja oli päätös mikä tahansa, elämä jatkuu Inkoossa.
Meidän on tärkeää muistaa, myös vaaleissa, että tarve kunnan kehittämiselle ei ole kiinni yhdestä hankkeesta. Inkoossa on monia tärkeitä asioita, joita ei saa unohtaa. Kunnan palvelut, koulut, työllisyys, terveydenhuolto ja infrastruktuuri sekä paikallinen elinkeinoelämä tarvitsevat jatkuvaa huomiota ja kehittämistä. Meidän on varmistettava, että nämä asiat etenevät ja kehittyvät, riippumatta siitä, mitä terästehtaan kanssa tapahtuu. Siksi ehdokkailla pitää olla myös muuta annettavaa kuin mielipide terästehtaaseen.
On myös tärkeää, että keskustelu pysyy rakentavana ja kunnioittavana. Eri näkökulmien kuuleminen ja ymmärtäminen on avainasemassa, kun teemme päätöksiä, jotka vaikuttavat koko yhteisöömme. Yhteistyöllä ja avoimella keskustelulla voimme varmistaa, että Inkoo kehittyy ja kasvaa kestävällä tavalla, terästehtaan kanssa tai ilman.
Kuntavaaleissa äänestetään myös Suomen talouskasvusta. Talous ei kasva pelkästään internet-palveluiden varassa. Perinteinen valmistava teollisuus on edelleen taloutemme selkäranka. Ja etenkin valmistavan teollisuuden uusissa potentiaalisissa hankkeissa kunnilla ja kuntapäättäjillä on tärkeä rooli.
Investointeihin, infrastruktuuriin ja osaavan työvoiman saatavuuteen liittyvistä asioista päätetään pitkälti kunnissa. Jos kaavoitus takkuaa, lupaprosessit venyvät ja yrityksiä kohdellaan vihamielisesti, teollisuus valitsee toisen maan. Jos taas kunta panostaa yritysmyönteiseen ilmapiiriin, koulutukseen ja sujuviin päätöksiin, syntyy työpaikkoja ja verotuloja, joilla rahoitetaan hyvinvointia.
Kuntavaalit eivät siis ole pelkästään lähiliikuntapaikoista tai koulukiinteistöistä päättämistä. Ne ovat myös päätös siitä, saammeko Suomeen talouskasvua, vai jäämmekö jälkeen. Ainoa tapa turvata hyvinvointiyhteiskunta pitkällä aikavälillä on se, että kunnassa ymmärretään elinkeinoelämän merkitys.
Antti Harjuoja (kok), kunta- ja aluevaaliehdokas, Inkoo
Hangon esteettömyyysstrategia
Hankoon on valmisteltu vuoteen 2030 tähtäävä esteettömyysstrategia, joka linjaa kaupungin tavoitteita esteettömän liikkumisympäristön kehittämiseksi. Strategian visioksi on valittu Helposti saavutettava Hanko, joka kuvaa sujuvia ja turvallisia liikkumismahdollisuuksia sekä koko kaupungin, ja myös sen eri kohteiden helppoa saavutettavuutta.
Esteettömyydessä ei ole kyse vain liikkumisen esteettömyydestä. Siinä otetaan huomioon myös esimerkiksi näkemiseen, kuulemiseen, ymmärtämiseen ja kommunikaatioon liittyvät asiat. Esteettömyysstrategian toimenpideohjelmaa tarkennetaan kaupungin esteettömyystyöryhmän toimesta osana työryhmän sitouttamista ja toimintaa.
Kaupungin esteettömyystyöryhmän toiminta on käynnistetty. Työryhmään on nimetty edustajat eri hallinnon aloilta, päättäjät ja asiantuntijat. Kaupungin vammaisneuvosto kokoontuu myös säännöllisesti. Neuvoston tehtävä on mm. käydä läpi ajankohtaisia asioita ja yhdessä kaupungin edustajan kanssa pohtia ja laatia toimintasuunnitelma.
Toimenpiteiden toteutumisen ja vaikuttavuuden seuranta on jatkuvaa ja näkyvää työtä. Strategian toimenpiteiden seurantaa toteuttaa esteettömyystyöryhmä. Työryhmä raportoi seurannan tuloksista säännöllisesti päättäjille ja asukkaille. Lisäksi työryhmä suunnittelee tulevia toimenpidekokonaisuuksia niiltä osin kun ne liittyvät ryhmän toimintakenttään sekä koordinoi esteettömyystoimenpiteiden esittämistä kaupungin vuosittaisiin talousarvioihin. Olisi toivottavaa, että esteetön pääsy esimerkiksi tapahtumiin, kauppoihin ja ravintoloihin olisi mahdollinen kaikille.
Helena Lesch-Saarinen, Hanko
Positiivista kehitystä seudulle
Keväällä järjestetään kunta- ja aluevaalit. Sote- ja pelastuspalveluiden suhteen riittää töitä. Meidän tulee jatkossakin huolehtia siitä, että jokaisella paikkakunnalla on ainakin yksi lähiterveysasema. Alueemme pitää ottaa omalääkärimalli käyttöön ja huolehtia siitä, että neuvolapalveluissa on jatkossakin omahoitajat.
Tarvitsemme lähisairaaloitamme Raaseporissa ja Lohjalla. Toivon, että hyvinvointialue lisäisi erikoissairaanhoidon palveluita Raaseporin sairaalassa. Erikoissairaanhoidon resurssien tulee olla riittävällä tasolla, koska nyt avunsaannin odottaminen Hangon kärjessä ja Raaseporin saaristossa voi muodostua kohtuuttoman pitkäksi.
Alueemme sote-palveluista ja muista lähipalveluista huolehtiminen edellyttää, että seudulle saadaan kasvua. Yksi merkittävimmistä kasvun mahdollistajista liittyy Inkoon Joddbölen alueen kehittämiseen, jonne Blastr Green Steel suunnittelee vähäpäästöistä terästehdasta.
Alueen kehittäminen herättää keskustelua Inkoossa, mikä on ymmärrettävää näin suuressa muutoksessa. Inkooseen rakennettiin 1970-1980 -luvuilla Pohjoismaiden suurin hiilivoimalaitos. Tästä muutoksesta kunta selvisi ja hiilivoimalaitoksen tulo mahdollisti sen, että Inkooseen saatiin suomenkielinen koulu, lisää asuntoja ja uusi kunnantalo.
Inkoossa huolta herättää kolme asiaa: vaikutukset lähiympäristöön, mahdolliset muutokset kunnan ominaispiirteisiin ja taloudelliset riskit. Vaikutuksia lähiympäristöön pyritään minimoimaan kaavahankkeen avulla. Siinä kunta voi ohjata ympäristöön liittyviä ehtoja. On syytä muistaa, että kaavan hyväksyminen ei tarkoita, että terästehdas toteutuu. Tehdas vaatii myös ympäristöluvan. Alueelle ei tule mitään, mikä ylittäisi Suomen ympäristöviranomaisten raja-arvot. Toiminta tehdasalueella tapahtuu pääosin sisätiloissa eli kyseessä on moderni tehdas. Kyseinen tehdas olisi myös osa globaalia ilmastotyötä. Meidän pitää muuttaa teollinen toiminta kestävämpiin muotoihin, jotta ilmastonmuutos saadaan pysäytettyä.
Inkoo on saaristopaikkakunta ja sellaisena se tulee pitääkin. Uskon, että onnistumme siinä, vaikka terästehdashanke toteutuisi. Nyt kunta laatii suunnitelmaa siitä, miten voisimme kontrolloida hankkeen rakentamisvaihetta ja sen tuomia sosiaalisia vaikutuksia. Tällaisen hankkeen toteuttaminen toisi lisää asukkaita seudulle. Tässä esimerkiksi Raasepori olisi avainasemassa.
Meillä väestö ikääntyy ja lapsimäärä vähenee. Jos haluamme ylläpitää kouluja, terveysasemia, joukkoliikennettä ja lähisairaaloita Raaseporissa ja Lohjalla, se edellyttää kasvua. Inkoolle tällaisen hankkeen toteuttaminen voisi mahdollistaa kielikylpykoulutuksen käynnistämisen ja myös oman yläkoulun. Seudullisesti saisimme hankkeen turvin aivan erilaista tukea kantatie 51:n ja valtatie 25:n kehittämiseen rantarataa unohtamatta.
Taloudellisia riskejä kunta voi minimoida maankäyttösopimuksella. Moni on huolissaan Northvoltin Skellefteån tehtaan konkurssista. Käymme parhaillaan maankäyttösopimusneuvotteluita, joissa varaudumme eri vaihtoehtoihin. Varaudumme siihen, että hanke ei käynnisty tai jää puolivalmiiksi sekä siihen, että tehdas valmistuu, mutta toiminta ei käynnisty. Varaudumme myös mahdollisiin omistajamuutosjärjestelyihin. Samalla huolehdimme siitä, että Inkoo ei joudu maksumieheksi.
Vaikka asia herättää Inkoossa keskustelua, toivon että hyvä poliittinen yhteishenki säilyy. Kuntavaaleissa valitaan 27 päättäjää tulevaksi neljäksi vuodeksi. Tuohon aikaan mahtuu paljon päätöksiä, myös monia sellaisia, joista emme vielä tiedä.
Henrik Wickström (r), kansanedustaja, Inkoo
