Inkoon terästehtaan kaavoituksen lykkääminen on vastuusta luistamista
Inkoon vähähiilinen terästehdashanke on ainutlaatuinen ja mittava mahdollisuus Suomelle vahvistaa taloudellista kilpailukykyään ja edistää ilmastonmuutoksen torjuntaa. Hanke on merkittävä kansallisesti, mutta erityisen merkittävä se on Inkoolle ja koko läntiselle Uudellemaalle.
Yrittäjinä ihmettelemme kunnan poliittista päätöksentekoa ympäristö- ja rakennuslautakunnassa. Se päätti käytännössä siirtää kaavoituksen seuraavalle valtuustokaudelle päätettäväksi äänin 6-3. Siirtoa kannatti neljä RKP:n edustajaa, yksi SDP:n ja yksi vihreiden edustaja. Kaavoituksen jatkamisen kannalla olivat yksi RKP:n, yksi kokoomuksen ja yksi perussuomalaisten edustaja. Tämä antaa väärän signaalin hankkeen etenemisestä, hidastaa prosessia ja pahimmillaan estää hankkeen toteutumisen.
Euroopassa ja maailmalla edelläkävijäyritykset etsivät aktiivisesti vähähiilisesti tuotettua terästä. Tehtaan nopea eteneminen kaavoitusprosessissa on keskeistä, jotta se voi hyödyntää tämän markkinaikkunan ja vakiinnuttaa asemansa kestävän teollisuuden edelläkävijänä. Toteutuessaan vähähiilistä terästä tuottava tehdas kirittää omia alihankkijoitaan ja myös muuta teollisuutta kehittämään ympäristöystävällisempiä toimintatapoja.
Malliesimerkki puhtaan siirtymän hankkeesta, joka samalla tukee alueen kehitystä, juuttui jarrutteluun. Ilmastonmuutoksen torjunnassa vähähiilisen teräksen tuotannolla on keskeinen rooli. Terästeollisuus tuottaa maailmanlaajuisesti yhdeksän prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Inkoon terästehdas on suunniteltu toimimaan vähähiilisellä teknologialla, joka käyttää vetyä perinteisen hiilen sijasta. Tämä innovatiivinen tuotantotapa voi vähentää terästuotannon päästöjä jopa 90 prosenttia, mikä tukee Euroopan unionin ja Suomen kunnianhimoisia hiilineutraaliustavoitteita.
Hankkeen työllisyysvaikutukset ovat huomattavat: suoraan lähes 1 000 työpaikkaa ja välillisesti jopa 4 600 työpaikkaa, mikä tukee paikallis- ja aluetaloutta ja elinvoimaisuutta Länsi-Uudellamaalla. Lisäksi arvioidut 6-9 miljoonan euron vuosittaiset kiinteistöverotulot yksin Inkooseen ja kaikkiaan lähes 300 miljoonan verotulot Suomeen parantavat alueen taloudellisia resursseja ja mahdollistavat paikallisten palvelujen kehittämisen. Tämä on erityisen tärkeää Inkoon kunnalle, joka kamppailee alijäämäisen budjetin kanssa, ja koko läntiselle Uudellemaalle, jonka väestö ikääntyy, ellei se pysty houkuttelemaan nuoria ja työikäisiä asukkaita.
Nyt Inkoon ympäristö- ja rakennuslautakunta näki, että tällaisen hankkeen on paras ainakin odottaa. Kunnan päättäjien rooli on varmistaa, että kaavoitus vastaa kunnan strategisia linjauksia ja alueen pitkän aikavälin suunnitelmia. Kunnan tehtävä on myös varmistaa, että kaavoitusprosessit etenevät tehokkaasti. Kaavoituksen eteneminen sujuvasti on tärkeää myös siksi, että se mahdollistaa muiden lupaprosessien, kuten ympäristö- ja vesitalouslupien, sujuvan etenemisen.
Ympäristövaikutusten arvioinnista ja luvituksesta vastaavat virkavastuulla asiantuntevat viranomaiset, kuten aluehallintovirasto ja Ely-keskus. Suomen ympäristöluvitus ja viranomaiset ovat erittäin päteviä ja kansainvälisesti arvostettuja. Ne tarjoavat korkealaatuisen, perusteellisen ja läpinäkyvän prosessin suurten hankkeiden ympäristönäkökulmien arviointiin, luonnon suojeluun ja kestävän kehityksen näkökulmien huomioimiseen.
Terästehtaan taustatahot ovat tuottaneet kuntapäättäjille hyvät dokumentit, jotka tuovat esiin Inkoon hankkeen erinomaiset edellytykset. Alueella on riittävästi tilaa tehtaalle. Syväsatama tarjoaa keskeisen logistisen yhteyden kansainvälisille markkinoille, ja saatavilla on myös riittävästi sähköä, mikä tukee tehtaan energiaintensiivistä tuotantoa.
Ovatko kunnan päättäjät ottamassa ympäristöviranomaisen roolia, siirtämässä palloa Inkoon ja alueen kehittämisestä ”jollekin muulle” vai tekemässä mitä? Nopeasti muuttuvassa globaalissa ympäristössä kilpailukyvyn säilyttäminen edellyttää, että tällaiset hankkeet voivat edetä sujuvasti ilman turhia viivästyksiä.
Inkoon Yrittäjien hallitus
HUS säästää äitien ja vauvojen terveydestä
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on päättänyt sulkea Lohjan sairaalan synnytysosaston jo 1. joulukuuta alkaen. Tämä siitäkin huolimatta, että alueen synnytysyksiköt toimivat jo nykyisellään äärirajoilla.
Synnyttäjiä on ohjattu ja ohjataan aika ajoin muiden hyvinvointialueiden sairaaloihin henkilöstöpulan vuoksi. Odottavat äidit ovat joutuneet matkustamaan Jorvin sairaalan ja Naistenklinikan lisäksi muun muassa Kotkaan, Lahteen, Hämeenlinnaan ja Turkuun. HUS:n on maksettava hyvinvointialueille kaikista Uudenmaan asukkaista, jotka synnyttävät maakuntamme ulkopuolella. Tämän hetken arvion mukaan kesän synnytykset maakunnan ulkopuolella maksavat HUS:lle yli miljoona euroa.
Sairaalaan ulkopuolella tapahtuvat synnytykset ovat kasvaneet alueellamme huomattavasti viime vuosina. Yhtenä syynä voidaan pitää välimatkojen pidentymistä, kun Tammisaaren synnytysosasto suljettiin 14 vuotta sitten. Viime vuosina mahdollisuuksien mukaan Lohjalta on lähtenyt kätilö mukaan ambulanssiin kun riskinä on ollut matkasynnytys.
Synnytystoiminnan lopettaminen Lohjan sairaalassa uhkaa kasvattaa myös terveydenhuollon kustannuksia ja pahentaa jo entuudestaan huonoa henkilöstötilannetta. HUS:n yksipuolisella ilmoituksella synnytysosaston sulkemisesta on luonnollisesti vaikutusta myös henkilökunnan töihin ja työpaikkoihin. Lohjan synnytysosaston henkilökunnalle on tarjottu työtä muista toimipisteistä, joten heidän tulisi joko muuttaa uudelle paikkakunnalle tai ryhtyä ajamaan pitkiä työmatkoja, työ kun on pääsääntöisesti kolmivuorotyötä.
Palvelujen heikentäminen alueellamme on ollut nähtävissä monella sektorilla koko Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen toiminnan aikana. Kuitenkin asukkaat maksavat veronsa samansuuruisena kuin aiemmin ja saavat vastineeksi huonompaa palvelua tai ei palvelua ollenkaan, koska niitä on pienemmiltä paikkakunnilta lopetettu kokonaan.
Tämä alueellinen kehitys on huolestuttavaa ja kohdistuu aina ihmiseen. Omalla äidinkielellä saatavat lakisääteiset palvelut heikentyvät entisestään myös synnytysosaston lakkauttamisen myötä kohdistuen eniten ruotsinkielisiin perheisiin. HUS:n oma vastuullisuusohjelma kattaa kaikki kolme vastuullisuuden osa-aluetta eli sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun. Kannetaanko tällä päätöksellä näistä vastuista yhtäkään?
Hangon sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö
Miksi tämä epäinhimillinen politiikka?
Viime aikoina olemme jatkuvasti saaneet lukea uutisia siitä, miten huonosti monella suomalaisella menee taloudellisesti. Äskettäin Yle uutisoi siitä, että ulosottojen määrä on kasvanut viidenneksellä tänä vuonna verrattuna viime vuoteen. Lähes kymmenesosa suomalaisista ei kykene maksamaan velkojaan. Takuusäätiön toimitusjohtajan Juha Pantzarin mukaan yksi keskeinen syy tälle järkyttävälle kehitykselle on nykyisen hallituksen tekemät leikkaukset sosiaaliturvaan.
SAK:n pari viikkoa sitten julkaiseman kyselyn tulosten mukaan 39 prosenttia järjestön työttömillä jäsenillä ei aina riitä rahaa perustarpeisiin. Tämä samaan aikaan, kun työ- ja elinkeinoministeriön mukaan työnhakijoita on 250 000 enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Miten järkevä on hallituksen yritys motivoida ihmisiä työnhaussa käyttämällä nälkää aseena, jos työpaikkoja ei kerran ole riittävästi tarjolla?
Viime aikoina on nähty huolestuttava ilmiö, kun jopa hallituspuolueiden edustajat joutuvat vetoamaan paikallismediassa omaan hallitukseensa, että hillitsisivät epäinhimillistä leikkauslinjaansa. Västra Nylandissa Anita Westerholm (r) kutsuu hallituksen suunnitelmia leikata työstä naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan shokeeraaviksi. Saman hallituspuolueen jäsen Henrik Wickström toivoo lisäaikaa hyvinvointialueiden talouden tasapainottamiseen.
Kaikki tämä samaan aikaan, kun hallitus on tämän vuoden alkupuoliskolla kasvattanut yksityisille lääkärifirmoille maksamansa tuen yli kaksinkertaiseksi. Tähän on käytetty kymmeniä miljoonia verorahaa, joka Kelan tilastojen mukaan 99-prosenttisesti on mennyt samoille ihmisille, jotka olivat käyttäneet yksityisiä lääkäripalveluja myös ennen uudistusta. Toisin sanoen enimmäkseen suurituloisille ihmisille.
Hallituspuolueet väittävät, ettei tälle linjalle ole mitään vaihtoehtoa. Miten hallituksen mielestä valtiolla oli sitten varaa alentaa tuloveroja viime vuonna, arvonlisäveron korotuksen jälkeen käytännössä vain suurituloisille? Ja miten oli varaa olla koskematta monen erittäin suurituloisen hyödyntämään osinkotulojen verovapauteen, vastoin ekonomistien suosituksia?
Itse työskentelen teknologia-alalla ja tiedän, miten hyvin suurituloiset pärjäävät taloudellisesti. Miksi ei koroteta veroja sille väestönosalle, joka on lähinnä huolissaan siitä, mikä olisi seuraava matkakohde tai siitä, pitäisikö ostaa uusi auto jo tänä syksynä vai vasta ensi keväällä? Eikö tämä olisi reilumpaa kuin se, että köyhät joutuvat näkemään nälkää?
Jan Rundt, puheenjohtaja, Raaseporin Vasemmisto
Valtatietä 25 on parannettava
Viimeisten kuukausien aikana on sattunut useampi vakava onnettomuus valtatie 25:llä. Tie on tuttu monelle seudun asukkaalle ja se on elintärkeä Uudenmaan elinvoiman, mutta myös koko Suomen huoltovarmuuden näkökulmasta.
Valtatie 25 on todella mutkikas ollakseen valtatie. Sille on tehty useampia parannussuunnitelmia, mutta viime vuosikymmenen aikana tie ei ole saanut mittavia investointeja. Muutama risteys on kunnostettu ja tievalaistusta on lisätty.
Tämän vuoden valtion talousarviossa on varattu 500 000 euroa valtatie 25:lle liikenneturvallisuuden parantamiseen liittymäjärjestelyin välillä Vanha Rannikkotie-Tammisaarentie. Tätä olin itse mukana neuvottelemassa eduskunnan liikennejaostossa.
Nyt valtatie 25 tarvitsisi nopeasti laajemman parannuksen. Tie on vaarallinen valtakunnallistenkin tilastojen näkökulmasta. Siksi on omituista, että tie ei saa rahaa samaan aikaan, kun rahaa osoitetaan Länsiradan rakentamiseen.
Valtatie 25 on jäänyt paitsioon ja siksi päätimme muutaman kansanedustajan kanssa perustaa viime vuonna valtatie 25 -verkoston eduskuntaan. Tavoitteena on edistää tien kehittämistä ja huolehtia siitä, että sille saataisiin mittavampia kehitystoimia. Vaarallinen tie ei voi jäädä enää paitsioon, kun valtakunnallisia investointisuunnitelmia tehdään. Siksi olen jättänyt asiasta tällä viikolla kirjallisen kysymyksen liikenneministerille.
Henrik Wickström (r), kansanedustaja, Inkoo
Helpompi saada anteeksi kuin lupa?
Puolisen vuotta sitten luimme lehdistä, että HUS sulkee Lohjan sairaalan synnytysosaston kesän 2024 ajaksi. Kesän alussa HUS:n hallitus päätti, että Lohjan synnytysosaston ovet suljetaan pysyvästi vuonna 2026. Molemmat uutiset herättivät valtavasti huolta HUS:n eri synnytysosastojen henkilöstössä. Osalla loppuisivat työt omassa toimipisteessä, toisilla olisi työtä tiedossa ehkä enemmän kuin aikaa ja jaksamista työn tekemiseen.
Huolensa ilmaisivat myös läntisimmän Uudenmaan tulevat synnyttäjät, sillä kehutun ja asiakastyytyväisyydessäkin huippuyksiköksi tunnustetun synnytysosaston sulkeutuminen loi ihmisiin turvattomuuden tunnetta. Pohdittiin, ehtivätkö synnyttäjät jatkossa turvallisesti Jorviin, Naistenklinikalle tai Hyvinkäälle, vai onko tulevaisuuden synnytyssali yhä useammin liikkuvaa mallia – siis ambulanssi tai helikopteri.
Syyskuun alussa HUS pudotti taas uutispommin. Lohjan synnytysosasto suljetaankin muutaman kuukauden varoajalla jo tämän vuoden lopulla. Aikataulu on henkilöstön näkökulmasta kohtuuton. Muutoksen myötä monien työmatka kymmenkertaistuu, mikä ymmärrettävästi aiheuttaa pohdintaa oman työuran ja asuinpaikan tulevaisuudesta ja vähintäänkin vaatii järjestelyitä. Tämä ei ole hallittua eikä hyvin johdettua työnantajatoimintaa. HUS voi menettää merkittävän joukon rautaisia ammattilaisia, jotka eivät suostu olemaan heittopusseina.
Päätös vaikuttaa hätiköidyltä ja osoittaa heikkoa tiedolla johtamista. Juuri päättyneen kesäsulun kokemuksia ja palautteita ei ehditä hyödyntämään täysimääräisesti muutoksen suunnittelussa. Muiden synnytysosastojen toimintaa ei ehditä kehittää Lohjan laadukkaan esimerkin pohjalta, kuten oli tarkoitus. Myös toimintatapa, jossa Länsi-Uudenmaan luottamushenkilöt, henkilökunta ja ilmeisesti myös HUS:n oma hallitus joutuvat toistuvasti kuulemaan Lohjan synnytysosastoa koskevista linjauksista median välityksellä, on sietämätön.
Herää kysymys, tiesikö HUS:n virkajohto jo keväällä aikovansa sulkea Lohjan synnytysosaston jo tämän vuoden lopussa ja pidettiinkö päättäjät ja henkilöstö tarkoituksella pimennossa? Vanhan sanonnan mukaan on helpompi saada anteeksi kuin lupa. Tämä ei kuitenkaan ole sovelias ohjenuora avoimessa demokratiassa eikä yhteisistä hyvinvointipalveluistamme päätettäessä.
Saara Hyrkkö, kansanedustaja, aluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja (vihr)
Laura Skaffari, aluevaltuutettu (vihr)
Nyt ei ole lamaantumisen aika
Kun kaikki vaalilupaukset ovat olleet huijausta, ei pidä syyllistyä. Tämä ei ole äänestäjien syytä. Johonkin ihmisen on uskottava. Demokratiaan, lupauksiin.
Tämä hallitus tekee tuhojaan tehokkaasti. Jostain syystä se sallitaan. Annetaan lainaeurojen valua jo varakkaiden taskuihin. Otetaan niiltä, joilla ei ole enää annettavaa. Romutetaan hyvinvointivaltio murentamalla koulutus, sosiaali- ja terveydenhuolto ja sallimalla eriarvoistaminen.
Hetkellisesti on hyväkin unohtaa kaikki. Pysytellä omassa kuplassa, jos siellä kaikki on mallikkaasti. Mutta pian on käsillä taas vaalit. Käytä ääntäsi, älä lamaannu.
Hanna Pirttinen, sosionomi, Raaseporin Vasemmisto
