Tiistai-iltana koolla ollut Hangon kaupunginvaltuusto on päättänyt palauttaa vuoden 2024 talousarvioehdotuksen kaupunginhallitukselle uuteen valmisteluun tulevien vuosien valtionosuuksia koskevien epäselvyyksien vuoksi.
Päätös palauttamisesta tehtiin yksimielisesti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sture Söderholmin (r) ehdotuksesta talousosaston controllerin Kim Adolfssonin seikkaperäisen selvityksen jälkeen. Talousarviopykälän palauttamisehdotusta kannatti mm. valtuuston puheenjohtaja Aila Pääkkö (sd).
Valtuutettu Jaana Pulkkinen (sd) tiedusteli, tarkoittaako palautus sitä, että koko talousarvio joudutaan repimään auki. Adolfsson vastasi asian olevan näin valtionosuuksien kohdalla.
Sami Laine (sd) totesi, että päätetäänpä valtionosuuksista miten päin tahansa, se ei ole kunnille hyvä asia.
-Mutta toivotaan että meidän osaltamme vuoden 2024 negatiivinen osuus pienenisi. Vuodesta 2025 on tulossa kuitenkin äärimmäisen vaikea ja meillä on hyvin syvä kuoppa edessä. Mutta jos maksamme negatiivisia valtionosuuksia ensi vuonna ”vain” miljoona euroa, niin se vapauttaisi rahaa tärkeisiin investointeihin, joita jouduttiin aiemmin poistamaan talousarviosta, Laine sanoi ja kannatti palautusehdotusta.
Samoin teki Rolf Nyström (sit). Hänen mukaansa valtion tähän mennessä asiassa antamia selvityksiä ei ymmärrä kukaan.
-Jos tässä asiassa oli aiemmin jonkun mielestä epäselvyyksiä, niin nyt se oli kyllä tarpeeksi selvästi sanottu. Kun tilanne on tämä ja meillä on aikaa, niin palautetaan pykälä ja käsitellään se seuraavassa kokouksessa joulukuun 5. päivänä. Odotetaan ensin päätökset ja niiden vaikutukset tuleville vuosille, tässä vaiheessa ei vielä liene järkevää päättää talousarviosta, Söderholm sanoi Adolfssonin esityksen jälkeen.
”Järjestelmä on täysin rikki”
Laskelmia esitellyt Kim Adolfsson totesi talousarvion olevan hyvin suuressa myllerryksessä.
-Viime perjantain saunailta muuttui osaltani selkäsaunaksi ja kylmäksi suihkuksi, kun valtiovarainministeriö ilmoitti hieman iltakuuden jälkeen muutoksista kuntien valtionosuuksiin. Syyksi ilmoitettiin vuoden 2022 verotuksen valmistuminen, Adolfsson alusti.Hänen mukaansa tämä kaikki kertoo siitä, että valtionosuusrahoitusjärjestelmä ja laskentamalli, jolla veroja ja osuuksia jaetaan kunnille, on aivan täysin rikki.
-Ja tämä on kaunistellusti sanottu. Valtion on pantava asia kuntoon, muuten alkaa mennä kuntia konkurssiin. Kunnille järjestetään asiasta infotilaisuus huomenna keskiviikkona aamupäivällä ja täällä mukamas päätettäisiin talousarviosta tänään, Adolfsson sanoi tiistai-iltana.
Valtiovarainministeriö on perustellut 415 miljoonan euron leikkauksia sillä, että vuosi 2022 oli huono sijoitusvuosi ja pääomatulot olivat ennakoitua pienemmät.
-Kunnat eivät kuitenkaan saa tuloja pääomatulojen verotuksesta, mutta kun valtiolla menee heikosti, niin vastuu ollaan siirtämässä kunnille. Onko tämä aivan todellista, että meidän pitää se maksaa, Adolfsson ihmetteli.
Miljoonan euron kysymys
Hallituspuolueet sopivat maanantaina, että valtionosuuden lisävähennys jaksotetaan, ja raippa heiluisi vuosina 2025-2027. Tieto tästä saatiin illalla. Nyt valmistellaan lakimuutosta valtionosuusjärjestelmään ja esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle torstaina 23. marraskuuta.
Vuodelle 2024 tehtäisiin kuntien valtionosuuksiin määräaikainen 192 miljoonan euron lisäys, mutta vastaava määrä valtionosuutta vähennettäisiin vuosina 2025-2027, eli vuosittain 64 miljoonaa ja 11,57 euroa asukasta kohti.
Hanko ei ole saamassa ensi vuonna valtionosuuksia, vaan on sen sijaan maksaja sote-uudistukseen liittyvän laskentajärjestelmän vuoksi.
-Tässä talousarvioehdotuksessa maksuosuutemme valtiolle on 1,3 miljoonaa euroa. Jos uusi ehdotus menee eduskunnassa läpi, valtionosuutemme olisi miljoona euroa miinuksella. Jos se ei mene läpi, niin miinusta tulee uusilla laskemilla noin 630 000 euroa lisää, eli 80 euroa asukasta kohti ja yhteensä kaksi miljoonaa euroa, Adolfsson avasi.
Palautettu talousarvioehdotus on laadittu runsaan 400 000 euron tulokselle ja sille, että uutta lainaa ei tarvitse ottaa. Kysymys kuuluu nyt, onko ensi vuoden ylijäämästä tulossa 300 000 euroa parempi vai meneekö tilikauden tulos miinukselle valtionhallinnon toimien seurauksena.
