Vedenpinnat nousevat, kevättulvakausi alkaa etelässä


Lämpenevä sää ja sateet nostavat jokien pintoja etelä- ja lounaisrannikolla, Suomen ympäristökeskus tiedottaa kevättulvakauden alkamisesta. Jokien vedenpinnat lähtivät alueella jo tiistaina reippaaseen nousuun.

Tulvavahinkoja ei kuitenkaan odoteta syntyvän, mutta vesi voi nousta alaville pelloille. Etelärannikolla pienet purot ja ojat tulvivat. Lämpenemisen ennustetaan jäävän lyhytaikaiseksi, mutta joet saattavat nousta tulvakorkeuksiin, jos yöpakkaset eivät hillitse lumien sulamista. Seuraavaa lämpenemistä odotetaan jo viikonlopuksi, mikä saisi etelärannikon joet tulvimaan.

Raaseporin ja Inkoon alueella valunta ja virtaama olivat keskiviikkoaamuna luokassa tulva tai runsasvetinen, Hangossa normaali. Peltokosken voimalaitoksella Mustiolla virtaama oli 23,5 kuutiometriä sekunnissa ja kolmen päivän ennuste viisi kuutiometriä suurempi. Ajankohdan keskiarvo on vajaat 21 kuutiometriä sekunnissa.

Lunta tavallista vähemmän

Ympäristökeskuksen mukaan Etelä-Suomen järvien vedenpinnat ovat ajankohdan tavanomaisella tasolla, mutta lauhtuminen ja sateet saavat myös järvet hiljalleen nousuun.

Koko maahan on ennustettu suhteellisen tavanomaisia kevättulvia. Etelä- ja lounaisrannikolla tulvahuipun ennustetaan ajoittuvan maaliskuun lopun ja huhtikuun puolivälin tienoille.

Tulvaennusteeseen vaikuttaa sään lisäksi lumen määrä. Suurimmassa osassa maata lunta on vähemmän kuin maaliskuun puolivälissä keskimäärin.

-Tulvan lopullinen suuruus riippuu aina sulamisajan säästä. Pitkä lämmin ja sateinen kausi nostaa tulvan herkemmin vahinkorajalle. Toisaalta lyhyehköt lämpenemisjaksot yöpakkasineen saavat lumen sulamaan verkkaisemmin, jolloin tulvariski pienenee, SYKE:n tutkija Harri Myllyniemi tiedottaa.

Jos lumi ja jäät sulavat kahdessa tai useammassa jaksossa, tulvahuippu jää usein keskimääräistä pienemmäksi. Jääpatojen ja ongelmien riski kasvaa, jos virtaamat kasvavat nopeasti.

Etelä-Uusimaa

ILMAINEN
NÄYTÄ