Valtiovarainministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö ovat selvittäneet suunnitteilla olevien suurten ratahankkeiden rahoitusmahdollisuuksia ja niiden ilmastovaikutuksia. Selvityksen mukaan raideliikennehankkeiden toteuttaminen edellyttäisi huomattavaa taloudellista panostusta julkiselta sektorilta.
Uusien ratahankkeiden investointikustannukset olisivat alustavien arvioiden mukaan niin kutsutulle Turun tunnin junalle noin 3,4 miljardia, Itäradalle noin 1,8 miljardia ja Suomi-radalle 4-5,5 miljardia euroa. Uuden Helsinki-Turku -yhteyden perussuunnitelmassa julkista rahaa tarvittaisiin arviolta 2,6 miljardia euroa. Suurnopeusratavaihtoehdossa julkiselta sektorilta tarvittaisiin jo 4,5 miljardia euroa.
Hankkeiden kustannusarvioihin liittyy vielä huomattavia epävarmuustekijöitä ja myös niiden suunnittelu on eri vaiheissa. Tämän vuoksi selvityksen tulokset ovat ministeriöiden mukaan vasta suuntaa antavia, eikä yksin niiden perusteella voida tehdä suoria johtopäätöksiä hankkeiden toteutettavuudesta.
Nykyisillä rakennusmateriaaleilla ja työmenetelmillä uudishankkeiden ilmastopäästöjen laskennallisen takaisinmaksuajan liikennöinnistä saatavilla päästövähenemillä arvioidaan olevan hyvin pitkä, jopa 140-330 vuotta.
-Ministeriöiden laatima raportti osoittaa, että uusiin rautatiehankkeisiin liittyy useita kysymysmerkkejä. Hankkeista saatava hyöty on kustannuksia pienempi. Olen yllättynyt siitä, että valtio ei nyt nopeuta nykyisen Helsinki-Turku -radan eli rantaradan tarveselvitystä, RKP:n inkoolainen varapuheenjohtaja Henrik Wickström sanoo.
Hän huomauttaa, että on tärkeää ottaa huomioon myös nykyisen infrastruktuurin kehittämistarpeet. Mietinnössä ei oteta tähän suoraan kantaa.
-Espoon kaupunkiradan kehittämisellä ja muutamalla junien kohtaamispaikoilla saisimme nopeammat junayhteydet Helsingin ja Turun välille, parempaa seutuliikennettä Länsi-Uudellemaalle ja uuden lähijunayhteyden Hangon ja Helsingin välille. Lisäksi pystyisimme lisäämään junavuoroja Kirkkonummella, Siuntiossa, Karjaalla ja Tammisaaressa. Myös Inkoon asema voitaisiin avata liikenteelle. Voisimme myös tutkia, miten Lohja voisi hyötyä rantaradan kehittämisestä, Wickström toteaa.
Hän ilmoittaa sopineensa tapaamisen liikenneministeri Timo Harakan (sd) kanssa Inkoon ja Länsi-Uudenmaan infrastruktuurin kehittämistarpeista liittyen Blastr Green Steelin suunnittelemaan investointihankkeeseen. Tapaamisessa keskustellaan myös rantaradan kehittämisestä.
