Raaseporin rahoitusosuus miljoona tai kaksi
Hallituksen kuluneella viikolla päättämästä lisätalousarviosta liikenee rahaa myös Raaseporiin ja Karjaalle valtatielle 25 Lepin liittymään. Paikkaan on suunnitteilla uusi eritasoliittymä ja alikulku valtatien ja maantien 111 eli läntisen ohikulkutien liittymään, sekä kiertoliittymä liikealueelle.
Valtion rahoitusvaltuus on kolme miljoonaa euroa. Kuluvalle vuodelle projektiin osoitetaan miljoona euroa. Hankkeen kustannusarvio on aiemmin tehdyn selvityksen mukaan 4-5 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa, että Raaseporin rahoitusosuuden pitäisi olla 1-2 miljoonaa euroa.
Kaupunginjohtaja Ragnar Lundqvist ei ollut kuullut hallituksen rahoituspäätöksestä vielä keskiviikkona iltapäivällä, mutta ilahtui uutisesta.
-Kaupungin päättäjät ovat jo tietoisia siitä, että hankkeeseen tarvitaan Raaseporin omaa rahoitusta. Lepin liittymähanke on kyllä niin tärkeä, että se on pyrittävä saamaan liikkeelle esimerkiksi lisäinvestointina tai niin, että jotain toista investointihanketta siirretään, Lundqvist sanoo.
Uudenmaan ely-keskuksen edustajat kertoivat tiedotustilaisuudessa talvella, että suunnittelun puolesta työt voisivat alkaa jo keväällä 2021. Rahoituspäätöksiä ei vielä tuolloin ollut tehty, eikä olisi välttämättä tehty vieläkään ilman koronan aiheuttamiin talousvaikeuksiin liittyvien elvytystoimen tarpeellisuutta.
Oman aikansa talousarvio
Vuoden neljäs lisätalousarvioesitys on osa koronavirusepidemian jälkihoitoa, jolla hallitus tukee nousua kriisistä. Se esittää tie- ja raidepanostuksia sekä uusien projektien muodossa että teiden kunnossapitoa parantamalla.
-Näillä panostuksilla on konkreettinen ja tärkeä vaikutus yrittäjille, asukkaiden viihtyvyydelle ja ympäristölle. Olen tyytyväinen siihen, että perustienpidon määrärahaa korotetaan 30 miljoonalla eurolla. Myös rannikkoseutu hyötyy tästä. Uudenmaan näkökulmasta on positiivista, että valtatien 25 alikulku Lepissä voidaan nyt toteuttaa ja Loviisan ja Lahden välisen rautatieosuuden ylläpitoon panostetaan enemmän, ministeri Thomas Blomqvist (r) sanoo.
Hänen mukaansa lisätalousarvio antaa tulevaisuudenuskoa ja on askel oikeaan suuntaan, kun Suomea viedään taloudellisesti ulos koronakriisistä.
-Lisätalousarviossa on useita panostuksia, jotka edesauttavat minimoimaan kriisin seurauksia ja luovat pohjan paremmalle tulevaisuudelle. Hallituksen paketti tukee kuntia, yrittäjiä ja infrastruktuuria, Blomqvist sanoo. Hän pitää myös hyvänä asiana panostuksia lapsiin ja nuoriin, koulutukseen, tutkimukseen ja kehitykseen.
Kuntien talous kärsii voimakkaasti koronakriisistä, kun verotulot vähenevät, ja samaan aikaan kuntien kustannukset esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluissa kasvavat.
-Olen tyytyväinen päätöksestä, että kuntia ensisijaisesti hyvitetään todellisten verotulojen menetyksestä. Tämä antaa oikeudenmukaisemman jakauman, Blomqvist mainitsee.
Lisätalousarviosta tulee rahaa myös yritysten tukemiseen. Kustannustuella pyritään ehkäisemään yritysten konkursseja.
-Yritykset tuovat tuloja ja luovat työpaikkoja. Siksi on tärkeää, että niille luodaan menestymisen edellytyksiä. Pitkällä aikavälillä yritysten on oltava hyvin valmistautuneita, kun kansainväliset markkinat lähtevät käyntiin, Blomqvist sanoo.
Yritystuesta pian lakiesitys
Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut valtiovarainministeriön kanssa viimein yritysten uuden määräaikaisen kustannustuen. Esitys laiksi yritysten määräaikaisesta kustannustuesta annetaan eduskunnalle vielä kesäkuun alkupuolella.
-Uudella yritysten kustannustuella haluamme estää konkurssiaallon ja työpaikkojen menetykset sekä edesauttaa yritysten nopeaa toipumista koronakriisistä ja välttää lomautusten muuttumisen irtisanomisiksi, ministeri Mika Lintilä tiedottaa.
Kustannustuella pyritään helpottamaan koronaepidemian johdosta äkillisesti vaikeuksiin joutuneita yrityksiä. Kustannustukeen esitetään 300 miljoonan euron määrärahaa. Ely-keskusten kautta myönnettävään yritysten kehittämishankkeiden rahoitukseen esitetään lisäystä 25 miljoonaa euroa. Lisärahoituksella tuetaan pk-yritysten kilpailukyvyn vahvistamista ja aktivoidaan yritysten investointivalmiutta ja -kykyä.
Hallitus esittää myös mm. julkisen henkilöliikenteen palveluiden ostoon ja kehittämiseen koronatilanteen vuoksi 100 miljoonan euron lisärahoitusta. Lisäksi esitetään kunnille avustusta kävelyä ja pyöräilyä edistäviin infrahankkeisiin yhteensä 43 miljoonaa euroa, joten tässäkin saattaa läntisen Uudenmaan hankkeilla olla rahoitussaumaa.
Harkinnanvaraiseen valtionosuuden korotukseen ehdotetaan 50 miljoonan euron lisäystä. Kunnalle voidaan maksaa valtionosuuden korotusta, jos kunta on poikkeuksellisten tai tilapäisten taloudellisten vaikeuksien vuoksi lisätuen tarpeessa. Lisätalousarvioesitykseen sisältyy myös useita muita kuntiin vaikuttavia ehdotuksia, joilla pyritään lieventämään koronakriisin vaikutuksia tai tuetaan talouskasvua.