Koronakriisin iskiessä vain noin kaksi kuukautta sitten, hallituksen ensisijainen ja kiireellisin tehtävä oli ihmishenkien suojeleminen ja pelastaminen. Edelleen taudin leviämisen ehkäiseminen ja tilanteen seuranta ovat hallituksen erityistarkkailussa. Vaara ei missään tapauksessa ole ohi.
Samanaikaisesti tarvitaan kuitenkin muitakin toimenpiteitä. Kansalaisten jälkeen seuraava potilas on nyt talouselämä. Terveiden yritysten hengissä pitäminen kriisin yli on ollut hallituksen neuvottelujen päähuomiona viimeiset viikot.
Tämä on ensiarvoisen tärkeää lyhyellä tähtäimellä työpaikkojen kannalta ja pitkässä juoksussa kansantaloutemme tulevaisuutta ajatellen. Kuten talousnobelistimme Bengt Holmström sanoi 13. toukokuuta Ylen Ykkösaamun haastattelussa: ”Ihmisten täytyy ymmärtää, että viime kädessä yritykset pitävät tämän maan pystyssä”.
Normaalioloissa suhtaudun melko pidättyväisesti yritystukiin. Nyt ei kuitenkaan eletä normaaliaikoja, ja myös periaatteessa aivan terveet yritykset näkevät kassavirtansa tyrehtyneen. Tämän johdosta maan hallitus päätti viikko sitten, että yrityksille tulee toimialasta riippumaton kustannustuki. Tuki on tarkoitettu yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut merkittävästi koronaviruksen vuoksi, ja joilla on vaikeasti sopeutettavia kustannuksia.
Jo aikaisemmin on päätetty muun muassa ravintoloille suunnatusta erityistuesta sekä maatalousyritysten ja maatilamatkailua sivuelinkeinonaan harjoittavien maaseutuyritysten erityistuesta. Ravintoloiden tilanne johtuu suoraan poliittisista päätöksistä, joilla kiellettiin niiden toiminta määräajaksi. Tämän johdosta eduskunta on vaatinut toimialalle erityistukea. Maatalousyritykset taas eivät EU-säännösten takia kuulu muiden yritystukien piiriin.
Eri tukimuotojen muotoileminen siten, että ne olisivat mahdollisimman oikeudenmukaiset ja tehokkaat, sekä tukien yhteensovittaminen toisiinsa ja muihin ohjauskeinoihin, on huolellisuutta ja eri alojen asiantuntijoita vaativaa yhteistyötä.
Tämän vuoksi kuluu vielä hiukan aikaa, muutama viikko, ennen kuin tukimuotojen kriteerit ja tukitasot on muotoiltu ja lopullisesti päätetty. Hallitus nojaa päätöksiään parhaaseen mahdolliseen asiantuntemukseen sekä talouden yleiskuvan että teknisten yksityiskohtien osalta.
Taloudellisen huippuosaamisen lisäksi ja rinnalla tarvitaan myös inhimillisyyttä ja sosiaalisen kestävyyden osaamista. Siksi ministerikollegani Haatainen, Kiuru, Pekonen ja minä perustimme toukokuun alussa entisen arkkipiispan Kari Mäkisen vetämän työryhmän, joka tarkastelee pandemiaa ja tekee toimenpide-ehdotuksia sosiaalisen hyvinvoinnin sekä tasa-arvon näkökulmasta.
Monesti ihmisluonteeseen kuuluu yliarvioida nykyhetken haasteita ja saavutuksia. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole liioiteltua sanoa, että elämme poikkeuksellisia aikoja. Hallituksen pääasiallinen tehtävä on nyt huolehtia siitä, että yksilöinä ja kansakuntana selviämme kriisin yli hengissä ja mahdollisimman vähin taloudellisin ja henkisin vaurioin.
