Suomessa leviää tällä hetkellä korkeapatogeeninen lintuinfluenssa useilla paikkakunnilla. Tilannetta seurataan aktiivisesti myös Eteläkärjen ympäristöterveysalueella. Uudenmaan ensimmäiset lintuinfluenssatapaukset varmistuivat maanantaina Porvoossa ja Sipoossa.
Raaseporin naapurikunnassa Salossa 20 naurulokin kuolinsyyksi varmistui kesäkuun puolivälin paikkeilla korkeapatogeeninen H5N1-tyypin lintuinfluenssa. Linnut löytyivät rannalta Halikosta. Ruokaviraston mukaan kyseessä oli ensimmäinen Suomessa todettu lintuinfluenssan aiheuttama luonnonvaraisten lokkien joukkokuolema, joita on ollut keväällä eri puolilla Eurooppaa.
Alueella ei vielä tautiepäilyjä
Läntisen Uudenmaan kunnissa ei ole todettu ainakaan toistaiseksi lintujen joukkokuolemia. Valvontaeläinlääkäri Kadi Lilloja kertoo, että alueelta on tullut kesän mittaan ilmoituksia yksittäisistä kuolleista linnuista. Ilmoituksia on tullut eniten Hangosta sekä myös Raaseporista ja Inkoosta.
-Kuolleista linnuista otetaan näytteitä lintuinfluenssan varalta silloin, jos kyse on lintujen joukkokuolemasta tai petolinnusta. Tällaistakaan tapausta ei meidän alueellamme ole ollut, Lilloja kertoo.
Vielä ei ole ollut myöskään tarvetta muuttaa pikkulintujen ruokintaohjeistusta, eli lintulautoja voi pitää ulkona normaaliin tapaan. Lilloja toteaa, että pihan lintulautojen puhtaudesta tulee huolehtia muutenkin esimerkiksi salmonellan varalta, mutta nyt on erityisen tärkeää huolehtia niiden siisteydestä.
Luonnonvaraisten lintujen mahdollisista joukkokuolemista ja yksittäisistä kuolleista petolinnuista Hangon, Inkoon ja Raaseporin alueella tulee ilmoittaa valvontaeläinlääkärille numeroon 040 135 9227 tai sähköpostitse osoitteeseen vet@symi.fi.
Ruokinta lisää tautiriskiä
Etelä-Uusimaan toimitukseen yhteyttä ottanut lukija miettii, onko luonnonvaraisten lintujen ruokkiminen järkevää nykyisessä tilanteessa. Hänen mukaansa näin tapahtuu eräässä kerrostalossa Tammisaaren keskustassa, jossa muutamat asukkaat syöttävät parvekkeiltaan lokkeja ja variksia, ja tästä aiheutuva mahdollinen tautiriski huolestuttaa.
Valvontaeläinlääkäri Kadi Lilloja toteaa, että ei voi kommentoida yksittäistapausta, mutta ottaa kantaa asiaan yleisellä tasolla ja kehottaa välttämään tällaista toimintaa.
-Yleisesti ei ole nykyisessä tilanteessa suositeltavaa, että variksia ja lokkeja houkutellaan ruokinnalla suuria määriä samaan paikkaan, koska se lisää kontakteja ja riskiä taudin leviämisestä, Lilloja sanoo.
Ruokavirasto ohjeisti keskiviikkoaamuna, että lintuja ei tulisi houkutella suurta määrää samaan paikkaan ruokinnalla, mikä on myös Metsästäjäliiton kanta riistalintujen houkutusruokintaan. Myös muun riistan kuin lintujen ruokinnassa on hyvä noudattaa sellaisia toimintatapoja, joilla ei houkutella ruokintapaikalle suuria määriä lokkeja tai varislintuja.
Tartuntavyöhyke laajeni
Lintuinfluenssan tartuntavyöhykettä laajennettiin viime viikolla Uudellemaalle. Sillä pyritään estämään taudin leviäminen siipikarjaan ja vankeudessa pidettäviin lintuihin. Tartuntavyöhyke kattaa Uudenmaan lisäksi Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan ja Päijät-Hämeen maakunnat.
Tartuntavyöhykkeellä on varmistettava, että siipikarja ja muut vankeudessa pidettävät linnut eivät pääse kosketuksiin luonnonvaraisten lintujen kanssa. Lintuja hoidettaessa on käytettävä suojavaatetusta ja huolehdittava käsihygieniasta, eikä tiloihin saa päästää ulkopuolisia.
Lisäksi jos siipikarjassa havaitaan lintuinfluenssan oireita, kuten esimerkiksi veden ja rehukulutuksen tai munatuotannon vähenemistä, on asiasta ilmoitettava valvontaeläinlääkärille. Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen. Tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen lintuun tai niiden eritteisiin, Eteläkärjen ympäristöterveys tiedottaa.
Suosituksia metsästykseen
Ruokavirasto suosittelee metsästyskauden lähestyessä metsästyskoirien ja ihmisten terveyden suojaamiseksi, ettei vesilintuja metsästettäisi alueilla tai paikoissa, joilla on todettu lintujen joukkokuolemia tai lintuinfluenssaa.
Lisäksi suositellaan, että lokkeja tai varislintuja ei metsästettäisi tänä vuonna lainkaan käytettäväksi koirien kouluttamisessa nyt tai edes myöhemmin, koska virukset voivat säilyä pakastetussakin lihassa.
-Koirille ei tulisi antaa kypsentämättömiä saalislintujen osia tai lihaa. On hyvä huolehtia, että koirat eivät pääse syömään tai pureskelemaan saaliseläimiä tai itsestään kuolleita lintuja tai muita eläimiä, yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu opastaa.
Jos lemmikki on päässyt riepottelemaan tai syömään kuollutta tai sairastunutta lintua, ja sen yleisvointi heikkenee, se tulee viedä eläinlääkäriin. Linnun ulosteisiin itsensä tahrinut kissa tai koira on hyvä pestä huolellisesti ja lemmikinomistajan on huolehdittava samalla omasta suojauksesta.
Ruokavirasto ohjeistaa myös metsästettyjen lintujen käsittelystä. Terveetkin saalislinnut olisi hyvä kyniä ja puhdistaa kertakäyttökäsineet kädessä ja pestä kädet sen jälkeen. Muutoin riittää normaali hygienia ja lihan kypsentäminen läpikypsäksi.
Lintuinfluenssavirusten leviämistä voi ehkäistä huolehtimalla varusteiden puhtaudesta ja välttämällä siipikarjatiloja metsästysretkien jälkeen. Siipikarjaa tai muita lintuja hoitavien henkilöiden olisi hyvä välttää vesilintujen metsästystä ja myös muita kontakteja luonnonvaraisiin vesilintuihin.
Ruokavirasto määräsi jo tiistaina kaikki minkit lopetettavaksi niiltä turkistarhoilta, joilla on todettu lintuinfluenssatartunta. Syynä on se, että minkki voi toimia muita nisäkkäitä tehokkaammin sellaisena lintuinfluenssan väli-isäntänä, jossa virus voi muuttua paremmin ihmisiin tarttuvaan muotoon.
