Tiistaina päättyneessä kunta- ja aluevaalien ennakkoäänestyksessä läntisen Uudenmaan kunnista Inkoossa äänestettiin taas ahkerimmin. Äänestysaktiivisuus laski edellisistä kuntavaaleista alueemme kaikissa kolmessa kunnassa.
Sen sijaan aluevaaleissa ennakkoäänestysprosentti nousi Raaseporissa ja Hangossa, mutta laski Inkoossa. Kaikissa alueemme kunnissa äänestäminen ennakkoon oli kuitenkin vilkkaampaa kuin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella keskimäärin.
Inkoon ennakkoäänestysprosentti oli kuntavaaleissa nyt 33,6 prosenttia. Raaseporissa äänestämässä kävi ennakkoon 25,5 prosenttia ja Hangossa 25,6 prosenttia äänioikeutetuista. Raaseporissa annettiin ennakkoon hieman alle 5 700 ääntä, Hangossa vajaat 1 700 ja Inkoossa noin 1 500.
Kevään 2021 kuntavaaleissa äänesti ennakkoon Raaseporissa 26,4, Hangossa 27,9 ja Inkoossa 35,2 prosenttia äänioikeutetuista.
Uudellamaalla kuntavaalien ennakkoäänestysprosentti oli nyt 26,6 ja vaihteluväli 20-39,9 prosenttia. Ahkerimmin maakunnassa äänestettiin Kauniaisissa. Koko maassa kuntavaalien ennakkoäänestysaktiivisuus oli nyt 28,2 prosenttia, kun edellisissä vaaleissa vuonna 2021 se oli 33,1. Uudellamaalla yllettiin edellisissä kuntavaaleissa 31,3 prosenttiin.
Koko maassa tämän kevään aluevaalien ennakkoäänestysprosentti oli 27 ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella 24,2. Raaseporin ennakkoäänestysprosentti oli 25,3, Hangon 24,7 ja Inkoon 32,6. Raaseporissa annettiin aluevaaleissa 5 640 ennakkoääntä, Hangossa 1 620 ja Inkoossa noin 1 450.
Vuonna 2022 järjestetyissä ensimmäisissä aluevaaleissa ennakkoäänestysaktiivisuus oli Raaseporissa 24,2, Hangossa 23,8 ja Inkoossa 35,8 prosenttia. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella ennakkoon äänesti tuolloin 23,2 prosenttia äänioikeutetuista. Koko maassa ennakkoäänestysprosentti oli vuoden 2022 aluevaaleissa 26,5.
Kuntavaalit koetaan tärkeiksi
Tämän kevään kuntavaaleissa äänesti ennakkoon vajaat 1,3 miljoonaa henkilöä. Aktiivisuus oli hieman korkeampi kuin vuoden 2017 vaaleissa, mutta jäi vuoden 2021 nk. koronavaaleista, jolloin ennakkoäänestysaikaa oli poikkeuksellisesti kaksi viikkoa. Naiset olivat jälleen miehiä aktiivisempia, naisista äänesti ennakkoon 30,9 ja miehistä 25,4 prosenttia.
Maakunnista vilkkainta äänestäminen oli Lapissa, jossa ennakkoon äänesti 32,3 prosenttia äänioikeutetuista. Etelä-Pohjanmaalla (32) ja Pirkanmaalla (31,2 %) jäätiin siitä vain hieman. Vähäisintä ennakkoäänestys oli Pohjanmaalla (24,6), Kymenlaaksossa (24,9) ja Pohjois-Pohjanmaalla (25,2 %).
Ennakkoäänestysaktiivisuus vaihteli kunnittain ja maakunnittain merkittävästi. Kolmessa kunnassa yli puolet äänioikeutetuista äänesti jo ennakkoon, mutta 36 kunnassa jäätiin alle 25 prosentin ja alimmillaan alle 15 prosentin. Ääripäissä oli useita samoja kuntia kuin vuoden 2021 vaaleissa, Kuntaliitto tiedottaa.
Ennakkoäänestysaktiivisuus ei kuitenkaan aina ennakoi lopullista äänestysprosenttia, sillä monissa kunnissa käydään perinteisesti äänestämässä vasta varsinaisena vaalipäivänä. Kunta- ja aluevaalien varsinainen vaalipäivä on tuleva sunnuntai 13. huhtikuuta, jolloin vaalihuoneistot ovat avoinna kello 9-20.
Vaikka kunta- ja aluevaalit järjestetään nyt ensimmäistä kertaa samanaikaisesti, kiinnostus aluevaaleja kohtaan oli heikompaa myös syksyllä 2024 toteutetussa kuntalaistutkimuksessa. Samaa näyttää aluevaalien ennakkoäänestysprosentti, joka on 1,2 prosenttiyksikköä kuntavaaleja alhaisempi.
-Näyttää siltä, että vaalien yhdistäminen saattaa nostaa juuri aluevaaleissa äänestävien osuutta. Se, lisääkö se myös kuntavaalien äänestysaktiivisuutta vuoden 2021 tasosta, jää vielä nähtäväksi, mutta ennakkoäänestystahti varsinkin kahtena viimeisenä äänestyspäivänä oli kuntavaalien osalta kuitenkin varsin hyvä, Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom sanoo.
Kuntaliiton tutkimuksen mukaan suomalaiset kokevat äänestämisen tärkeimmäksi tavaksi vaikuttaa oman kunnan asioihin. Äänestysvarmuus on korkeinta johtavassa asemassa olevilla, yliopistotutkinnon suorittaneilla, kunnassa yli 20 vuotta asuneilla, kunnallisessa organisaatiossa työskentelevillä ja usean aikuisen talouksissa asuvilla. Myös ruotsinkieliset ja naiset ilmoittavat tavanomaista suurempaa äänestysvarmuutta. Epävarmimpia äänestäjiä ovat työttömät, lomautetut, 18-29-vuotiaat, kunnassa vain lyhyen aikaa asuneet, yksinhuoltajat ja haja-asutusalueilla asuvat.
