Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on antanut välituomion epäiltyjä seksuaalirikoksia koskevassa asiassa. Asianomistajia on oikeudenkäynnissä melkein 80 ja oikeudenkäyntipöytäkirjassa on jo yli 180 sivua.
Syyttäjät ovat vaatineet 1990-luvun lopulla syntyneelle vastaajalle rangaistusta yhteensä 76 lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja yhdestä laittomasta uhkauksesta. Teot tapahtuivat Raaseporissa vuosina 2015-2020. Kaikki asianomistajat olivat tekoaikana 10-15-vuotiaita ja vastaaja ensimmäisen teon aikana 17-vuotias. Rikosepäilyt tulivat poliisin tietoon yhden asianomistajan tehtyä rikosilmoituksen. Poliisi oli takavarikoinut vastaajan telepäätelaitteet ja tutkinnan yhteydessä löytyi useita kymmeniä muitakin asianomistajia.
Vastaaja on kiistänyt syytteet sillä perusteella, ettei tämä olisi henkisen kehitystilansa vuoksi ollut kykeneväinen ymmärtämään asianomistajien iän oikeudellista merkitystä. Vastaajan puolesta on ilmoitettu jokaisessa syytekohdassa, ettei tämä halua eikä kykene terveydentilastaan johtuen tulla kuulluksi asiassa.
Vastaaja on pääosin tunnustanut menetelleensä syytteiden teonkuvauksissa kerrotuin tavoin lukuun ottamatta muutamien yksittäisten syytekohtien mukaisten viestien seksuaalista luonnetta ja muutamien syytekohtien mukaisten kuvien lähettämistä asianomistajille.
Vastaaja on suurimmassa osassa syytekohtia kiistänyt syyllisyyteensä sillä perusteella, ettei hän ollut tapahtumahetkellä ollut tietoinen siitä, että kyseessä on alle 16-vuotias lapsi.
Sekä vastaaja että syyttäjä pyysivät, että käräjäoikeus määrää mielentilatutkimuksen, ja näin tapahtui kuluneella viikolla. Asian käsittelyä jatketaan mielentilatutkimuksen valmistuttua. Käräjäoikeus ratkaisee silloin, mihin rikoksiin vastaaja on asiassa syyllistynyt ja muut asiassa esitetyt vaatimukset.
Tuomioistuin voi määrätä vastaajan mielentilan tutkittavaksi, jos se on välituomiossaan todennut tämän menetelleen syytteessä kuvatulla rangaistavaksi säädetyllä tavalla. Käräjäoikeus toteaa, että vastaajan terveydentilasta esitetty selvitys ja syytteiden kohteena olevien rikosten vakavuus huomioon ottaen mielentilan tutkiminen on perusteltua.
