Kaupunginvaltuusto hyväksyi Hangon ylijäämäisen talousarvion muutoksitta tiistai-iltana vuoden viimeisessä kokouksessaan ja yhdellä nuijankopautuksella ryhmäpuheenvuorojen jälkeen.
Vuosi 2023 budjetoidaan kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti noin 4,4 miljoonan euron tulokseen. Investointeja on noin 5,9 miljoonalla eurolla, jotka saadaan rahoitettua ilman lisävelkaa. Vesilaitoksen investointibudjetti on 1,5 miljoonaa euroa.
Talousarvio sisältää myös mm. 1,2 miljoonan euron määrärahat koulujen sekä urheiluhallin ja Cupliksen korjauksiin, 430 000 yleisten alueiden perusparannuksiin, 350 000 hulevesiverkostoon, 280 000 tekonurmikenttään ja 200 000 euroa kaupungintalon korjauksiin.
Kaupungin omistaman Hangon Satama Oy:n tavoitteeksi on asetettu, että yhtiön tulos ennen veroja on vähintään viisi prosenttia liikevaihdosta. Viime vuonna sataman tulos oli 1,2 miljoonaa euroa, mutta taantuman vuoksi siitä ei maksettu osinkoja kaupungille.
Monin tavoin historiallista
Kaupunginjohtaja Denis Strandell totesi talousarvion olevan myös Hangossa historiallinen, kun sote-rahat menevät vuoden alusta lukien hyvinvointialueelle. Niiden osuus on ollut puolet talousarviosta, joka muuttuu nyt perusteellisesti. Samalla myös vuositulosten ennustaminen tulee olemaan paljon helpompaa.
Historialliseksi talousarvion tekee Strandellin mukaan myös se, että Hanko on ensi vuonna yksi niistä seitsemästä suomalaisesta kunnasta, jotka eivät saa valtiolta enää tulorahoitusta hyvän taloudellisen tilanteensa ansiosta.
-Tänä vuonna saamme valtionosuuksia 15 miljoonaa euroa, mutta ensi vuonna joudumme maksamaan 37 000 euroa. Aiemmin vain Kauniainen on ollut tällainen maksaja, Strandell kertoi. Hän totesi, että jatkossa kiinteistöveron ja yhteisöveron rooli korostuu kaupungin tulopohjassa.
Hangon tulos tulee olemaan ennusteen mukaan kuluvana vuonna 4,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Talousosaston Kim Adolfsson vakuutti, että ennuste myös toteutuu, eikä yllätyksiä ole tulossa. Strandell huomautti, että vaikka Hangossa menee nyt taloudellisesti hyvin, niukemmat ajat koittavat jo lähivuosina. Suuri huoli on korkomenojen mahdollinen reipaskin nousu tulevaisuudessa ja senkin vuoksi kaupungin tulee jatkaa suuren velkataakkansa pienentämistä.
Vuokrataloyhtiölle ehdoitta
Vuokrataloyhtiön lainoittaminen oli budjettia hankalampi asia ja siinä päättäjien mielipiteet menivät ristiin.
Valtuusto päätti äänin 16-15 Sami Laineen (sd) ehdotuksesta, että kaupunki lainoittaa kaupungin vuokrataloyhtiötä vuonna 2022 ja 2023 ilman ehtoja.
Kaupunginhallitus ehdotti, että Hangon Vuokratalot Oy:n laina-anomus hyväksytään sillä ehdolla, että Valtiokonttori suostuu velkojen uudelleen järjestelyyn ja vapaaehtoisen velkajärjestelyn purkamiseen. Yhtiön lainatarve on kuluvana vuonna 300 000 euroa ja tulevana vuonna 180 000 euroa.
Laineen ehdotuksen puolesta äänestivät asiasta käydyn pitkän keskustelun ja mielipiteiden vaihdon jälkeen myös Kurt Böckerman (sd), Birgitta Gran (vas), Jori Hedback (sd), Katja Liettyä (ps, varajäsen), Jouko Kavander (sd), Olli Mustonen (kd), Päivi Heinonen (ps, varajäsen), Jorma Nousiainen (sd), Rolf Nyström (sit), Jaana Pulkkinen (sd), Aila Pääkkö (sd), Pertti Ruuska (ps), Tom Rönnblad (sd), Tony Särs (ps) ja Hanna Varpalahti (vas).
Päätökseen merkityttivät eriävän mielipiteen kokoomuksen Ville Ekroos, Jari Karvinen ja Eira Salo sekä RKP:n Fredrik Rantala ja Mathias Bilenberg. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sture Söderholm (r) kertoi, että Valtiokonttorilta on odotettavissa päätös yhtiöön ehdotetuista järjestelyistä viimeistään tammikuussa, ja mahdollisesti vielä joulukuun aikana.