Paavon pojat ja Nurmen neidot kamppailivat kunniasta yleisurheilun 16- ja 17-vuotiaiden SM-kisoissa Turussa. Paavo Nurmen stadionilla kilpaan kävi seitsemän IF Raseborgin junioria vaihtelevalla menestyksellä.
Vincent Winbergillä oli perjantai-iltana tossu syönnillään M16-sarjan 3 000 metrillä. Hän näytti pitkään kamppailevan kuudennesta sijasta, mutta viimeisellä kierroksella tuli vielä selkiä vastaan. Ensin jalkoihin jäi Limingan Niittomiesten Veeti Rahkolin ja loppusuoralla Mikkelin Kilpa-Veikkojen Vilho Kunttu. Ajan 9.34,14 kellottanut Winberg paransi ennätystään yli seitsemän sekuntia ja iloitsi nelostilasta.
-Meni kyllä yli odotusten. Taktiikka onnistui aika nappiin, sillä lähdin vetämään ensimmäistä 2 000 metriä kevyen reippaasti ja kiristin sitten tahtia. Yllätyin kuinka helpolta juoksu tuntui 2 000 metriin asti ja lopussa oli paljon voimia jäljellä. Harvoin olen kisassa juossut noin kovaa kuin nyt viimeisellä kierroksella. Kaksi vuotta sitten olin ikäluokkani pitkällä matkalla SM-kisoissa yhdestoista, joten neljäs sija maistuu kyllä todella hyvältä, Vincent hehkui.
Hän janosi sunnuntaina ennätystä ja 4.20:n alitusta 1 500 metrillä, mutta kangistui sijalle kymmenen ajalla 4.27,37.
-Tonnivitonen sujui huonosti, se oli ihan pohjanoteeraus. En ollut täysin palautunut perjantain juoksusta eikä harjoittelu- ja kestävyyspohjani vielä kestä tällaista kahden kovan kisan pakettia. Tähtäsin kuudenteen sijaan, mutta ei vain ollut nyt rahkeita tämän parempaan, Vincent totesi.
Ikäluokan kärki kirmaa karua kyytiä, sillä kalkkiviivoilla tonnivitosen voiton ratkoneet Leo Rajaniemi ja Sisu Saarinen ovat pistelleet jo roimasti alle neljän minuutin vauhtia ja pronssille pötkinyt Antti Ristanen oli aiemmin rykäissyt SM-kisoissa 2 000 metrin esteiden ykköseksi alle kuuden minuutin alituksella.
Tuplasti hupia
Max Nybergillä oli M17-sarjassa hihassaan kaksi valttia, joista ensimmäinen tuotti kuularingissä seitsemännen sijan. Toukokuussa viiden kilon mötikän ennätyksensä 13,51 pukannut raaseporilainen tyytyi Turussa tulokseen 12,71.
-Olen keskittynyt viime aikoina enemmän kiekonheittoon ja se näkyy heikentyneenä tekniikkana kuulassa. Työnnöt lähtivät vähän liikaa takakenosta. Onneksi sain viimeisellä kierroksella tuon parhaan tuloksen ja pystyin nousemaan sijan verran, Max rupatteli.
Hän janosi kiekkokaukalosta parannusta kesäkuiseen ennätysrepäisyyn (44,13) eikä jäänytkään siitä kauas. Limppu lensi lukemiin 43,78 ja sillä irtosi uran paras SM-sijoitus eli nelospykälä. Mitalikolmikko heitti yli 52 metriä.
-Kiekko meni hyvin, tein urani toiseksi parhaan tuloksen. Lauantain hellekeli kyllä verotti voimia, eikä kolmella viimeisellä kierroksella enää irronnut. Vaikka mitaliin olikin pitkä matka, niin neljäs sija oli odotuksia parempi, Nyberg iloitsi.
Myös Ville Ekebom oli SM-kisoissa kaksinkerroin. Hän sijoittui M17-sarjan pituudessa kahdeksanneksi tuulituloksella 585 ja venytti sallituissa oloissa ennätyksensä 584. Kolmiloikassa hän oli yhdeksäs tuloksella 11,69. Ekebom on loikkinut parhaimmillaan karvan alle 12 metriä.
-Olen pituuteen hyvin tyytyväinen. Tilastojen perusteella ei ollut yhtään varmaa yltäisinkö kahdeksan parhaan joukkoon. Kolmiloikka ei mennyt ihan putkeen, olisin halunnut yli 12 metrin. Kolmiloikkatekniikassa on vielä tekemistä ja varsinkin toiseen loikkaan pitää saada pituutta, se jää vielä tosi lyhyeksi. Kyseessä on vaativa laji, joten se on hyvä haaste, Ville virkkoi.
Leka lentää
Ines Westerlund lähestyy N16-sarjan moukarissa 50 metrin rajaa ja oli SM-kisoissa jo turkasen lähellä sen puhkaisua. Kolmikiloinen leka lepatti kolmannella kierroksella lukemiin 49,70 ja ennätys koheni lähes metrillä. Kahdeksanneksi sijoittunut Westerlund ei kuitenkaan vielä kiljunut riemusta.
-Ihan hyvä heitto, mutta jäi vielä parannettavaa. Harmitti, kun se jäi niin lähelle 50 metrin tulosta. Uskon kyllä pystyväni siihen kuluvan kesän aikana ja mieluusti saisi mennä parilla metrillä yli, Ines sanoi.
Ennätysheitto toi paikan kahdeksan parhaan joukkoon jatkokierroksille, missä Westerlund ei enää lähes 30 asteen lämmössä saanut petrattua.
-Helle aiheutti vähän päänsärkyä ja loppua kohden alkoi olla hutera olo. Minulla on myös tapana jännittää kisoja aika paljon, Ines totesi.
Westerlundin ikäluokka on moukarissa jämerää tekoa. Kahden kärki paiskasi päälle 60 metriä, pronssityttökin lähes kuusikymppisen kaaren ja heti perässä oltiin 54-56 metrin hivautuksilla. N17-sarjassa voittotulos jäi alle 57 metrin.
-Tämä on varmasti pahin mahdollinen ikäluokka, hyviä heittäjiä on niin paljon. Toisaalta se motivoi ja potkii eteenpäin, Ines tuumi.
Victoria Jung juoksi N16-sarjan sadalla metrillä ajan 15,12 ja päätyi sijalle 36. Hän teki debyyttinsä henkilökohtaisissa SM-kisoissa.
-Nilkkavamma on vaivannut keväästä lähtien ja olin ihan tyytyväinen, että pääsin tänne ylipäänsä mukaan. Tuohon aikaan en ole lainkaan tyytyväinen, halusin ilman muuta juosta alle 15 sekunnin, Jung sanoi.
Tanssia riman kanssa
Voima Kenttä lähti M16-sarjan seiväskilpailuun siinä joukossa, joka kamppaili vuositilastojen perusteella mitalisijoista. IF Raseborgin seuraennätyksen 390 talvella hallissa hypännyt Kenttä ylitti Turussa 365 ja sijoittui yhdeksänneksi. Hänellä oli pakassa neljä seivästä, joista kaksi oli vielä kisoissa korkkaamatta. Toinen niistä sai tulikasteensa, mutta ei auttanut 380:n yli.
-Tehot ovat kasvaneet niin paljon, ettemme aina valmentajan kanssa tiedä mikä keppi pitäisi mihinkin korkeuteen valita. Harjoitteluhypyissä menee jo yli neljä metriä, mutta kun juoksen kisahypyissä kovempaa, niin tilanne muuttuu. Olen vähän pettynyt tähän tulokseen, mutta tiedän toisaalta, että parempaa on tulossa, kunhan saan uudet seipäät paremmin haltuun, isänsä Santerin valmentama Voima kertoi.
Myös Jakob Holmberg oli kesän tilastokatsaukseen peilaten hätyyttelemässä palkintopallia M16-sarjan korkeudessa. EIF:ssä jalkapalloa pelaava Holmberg jäi tulokseen 165 ja oli yhdeksäs. Edellisviikolla samalla stadionilla ennätyksensä 178 ylittänyt tammisaarelainen nieleskeli pettymystä pitkään kisan jälkeen.
-Kauden huonointa hyppäämistä, jalat eivät vain toimineet niin kuin edellisessä kisassa. Jalkapalloa on aika paljon ja siitä korkeushyppyyn vaihtaminen on haastavaa, kun lajeissa pitää keskittyä eri asioihin ja juostakin toisella tapaa. Tiedän pystyväni parempaan ja on turhauttavaa, kun sitä parasta ei saa ulos. Varmaankin minun on kohta valittava kumpaan lajiin panostan ja se on vaikea valinta. Minulla on vielä tavoitteita korkeudessa ja haluaisin vielä ainakin ylittää 180, Jakob sanoi.
