”Asukkaiden palveluihin tulee mahdollisimman vähän muutoksia”
Miten vuodenvaihteessa voimaan tuleva sote-uudistus vaikuttaa läntisellä Uudellamaalla? Tähän kysymykseen Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn pyrki vastaamaan Karjaan Axxellissa järjestetyssä tilaisuudessa.
Svahn pani merkille läntiselle Uudellemaalle tyypilliset maantieteelliset ominaispiirteet.
-Hyvinvointialueemme on Suomi pienoiskoossa. Täällä on niin kaupunkiympäristöä ja maaseutua kuin erämaata ja rannikkoakin, hän luonnehti.
Suomen kolmanneksi suurinta hyvinvointialuetta leimaa vahva ruotsinkielisyys, jota tullaan hyödyntämään koko maassa.
-Hyvinvointialueemme on saanut erityistehtäväkseen tukea ruotsinkielisten palveluiden kehittämistä muilla hyvinvointialueilla, Svahn sanoi.
Hän nosti esille tavoitteita, joiden avulla turvallinen siirtymä toteutetaan. Svahn korosti, että asukkaiden palveluihin tulee mahdollisimman vähän muutoksia.
Hyvinvointialueen on Svahnin mukaan turvattava henkilöstön asema ja tehtävä aktiivisesti yhteistyötä kuntien kanssa. Hän lisäsi myös, että hyvinvointialueen talouskehyksistä on pidettävä tiukasti kiinni.
Suuria muutoksia tehdessä ongelmilta ja kitkalta ei Svahnin mukaan voi täysin välttyä.
-Tämä on uusi alku, joten toivon teiltä hieman kärsivällisyyttä ensi vuoden alussa, hän sanoi.
Kriisin ratkaisija?
Tilaisuuteen osallistuivat myös Nina af Hällström, Ralf Backman, Peter Braskén, Karin Cederlöf ja Anita Westerholm RKP:n valtuustoryhmästä. Ryhmän varapuheenjohtaja af Hällström nosti esille digitalisaation ja ruotsinkieliset palvelut.
-Digitalisaatio on tärkeää, mutta kaikki eivät osaa käyttää digitaalisia palveluita, ja meidän on huomioitava ja muistettava nämä ryhmät, hän sanoi.
-Mitä tulee ruotsinkielisten palveluiden saatavuuteen, on tilanne helpommin sanottu kuin tehty. Kaksikielisyys ehkä toimii Karjaalla ja Tammisaaressa, mutta Espoossa asianlaita ei ole näin, Hällström lisäsi.
Aluehallituksen toinen varapuheenjohtaja Henrik Wickström (r) kertoi omista mietteistään sote-uudistuksesta ja Suomen terveydenhuollon tilasta.
-Hyvinvointialueen tehtävä on ratkaista kriisiä, jossa sote-sektorimme tällä hetkellä on, hän sanoi.
Wickström mainitsi, että tänä päivänä voi joutua jonottamaan useita tunteita päästäkseen esimerkiksi Jorvin sairaalaan.
-Haasteena on, että emme voi lähettää puolet potilaista erikoisterveydenhuollosta perusterveydenhuoltoon, koska siellä ei ole riittävästi henkilöstöä, hän sanoi.
Mikään ei muutu heti
Axxellin rehtori Lena Johanssonia askarrutti, miten lähihoitajien työharjoittelu ja hänen mielestään puutteellinen opiskelijaterveydenhuolto järjestyvät vuodenvaihteen jälkeen. Hän myös ehdotti, että työharjoittelijat voisivat olla ratkaisu työvoimapulaan sote-alalla.
-Nostit esiin tärkeitä asioita, ja toivon että voimme tarjota aikaisempaa enemmän työharjoittelupaikkoja. Kouluterveydenhuolto jatkuu sellaisenaan, mutta olen samaa mieltä siitä, että sitä pitäisi kehittää, Svahn totesi.
Eräs avohuollon työntekijä kertoi, että jotkut Länsi-Uudenmaan asukkaista joutuvat käymään verikokeissa Meilahden sairaalassa ja että taksin saaminen on vaikeaa.
-On hyvä, että sellaisia asioita nostetaan esille, jotta voisimme kehittää niitä tulevaisuudessa. Mutta tammikuussa mikään ei tule vielä muuttumaan, Svahn totesi.
Wickström kysyi lopuksi Svahnilta, mitä hän tulee tekemään keskiyöllä uuden vuoden aattona vuoden vaihtuessa.
-En tiedä, pidämmekö kokouksen heti kellonlyömän jälkeen, mutta ainakin päivällä meillä on kokous, Svahn naurahti. -Oliver Heikkinen
Hyvinvointialuejohtaja Sanna Svahn kertoi sote-uudistuksen vaikutuksista Länsi-Uudellamaalla. Suuria muutoksia tehdessä kitkaltakaan ei hänen mukaansa voi täysin välttyä.
-Tämä on uusi alku, joten toivon teiltä hieman kärsivällisyyttä ensi vuoden alussa, Svahn sanoi.
