Etelä-Uusimaa

Pääluottamusmiehet vastustavat irtisanomisia ja kritisoivat prosessia


Raasepori päätti henkilöstövähennyksistä äänin 7-4

Raasepori karsii organisaatiostaan 56,6 henkilötyövuotta juuri päättyneiden yhteistoimintaneuvottelujen tuloksena. Kuusi työntekijää irtisanotaan. Toimenpiteillä päästään yhteistoimintamenettelylle asetettuun tavoitteeseen, jonka mukaan henkilöstömenoja tulee karsia kahdella miljoonalla eurolla vuonna 2021.

Kaupunginhallitus vahvisti yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen alkuviikolla äänin 7-4. SDP:n Camilla Grundström, Kimmo Koivunen ja Mats Lagerstam sekä vihreiden Kati Sointukangas olivat sitä mieltä, että yhteistoimintamenettelyn neuvottelutulos olisi pitänyt hylätä.

-Menemättä yksityiskohtiin sen tarkemmin, olimme hieman huolestuneita prosessista. Pääluottamusmiehet olivat tyytymättömiä neuvottelujen kulkuun ja prosessissa saattoi olla tiettyjä puutteita. Meidän mielestämme tässä olisi pitänyt pelata varman päälle ja tarvittaessa aloittaa neuvottelut uudelleen, Lagerstam sanoo.

Sivistystoimessa irtisanottavia ovat yksi museotyöntekijä, kirjastovirkailija sekä kurssisihteeri ja sote-osastolla yksi työntekijä kuntoutuskeskuksesta. Lisäksi irtisanotaan yksi työntekijä ympäristötoimistosta ja mittausosastolta.

Tekniselle osastolle tulee kohdistumaan liki 20 henkilötyövuoden vähennys, joista seitsemän siivouksesta ja neljä kiinteistönhuollosta. Sivistystoimesta vähennetään 16, sosiaali- ja terveydenhuollosta 12 ja konsernipalveluista vajaat yhdeksän henkilötyövuotta.

Järjestöiltä tiukkaa kritiikkiä

Yhteistyötoimikunta aloitti neuvottelut 14. syyskuuta. Neuvottelukertoja oli kuusi. Henkilöstön edustajat eivät hyväksyneet neuvottelutulosta koskien irtisanomisia.

Henkilöstön edustajat olivat laatineet kaupunginhallitukselle myös kirjelmän neuvotteluprosessin puutteista.

Kirjelmän ovat allekirjoittaneet JUKO:n pääluottamusmies Patrik Bengtfolks, JHL:n pääluottamusmies Heidi Åkerfelt, Tehyn pääluottamusmies Yvonne Carlberg, Superin pääluottamusmies Carina Lindroos ja JUKO/KTN:n pääluottamusmies Anders Nordell.

Järjestöt toteavat työnantajan tehneen ehdotuksen, josta tulee pysyviä seurauksia, ja samalla myös palvelutaso huononee. Valmistelun mukaan säästöt koskevat vuotta 2021, henkilöstöjärjestöt toteavat säästöjen olevan pysyviä.

Ne huomauttavat myös, että vuoden 2021 talousarvio oli rakennettu jo etukäteen yhteistoimintaneuvottelujen tuloksen mukaisesti, ja mukaan oli laskettu säästötoimenpiteiden vaikutus myös vuosille 2022 ja 2023, vaikka neuvottelut olivat vielä kesken.

”Uskottavuus lainsäädännön noudattamisen suhteen on järkkynyt samoin kuin pääluottamusmiesten uskottavuus. Kuinka voimme tehdä yhteistyötä, kun työnantaja ei kunnioita lainsäädäntöä”, kirjelmässä todetaan.

Siinä mainitaan myös, että lain tarkoitus on yhteistoimintaneuvotteluissa kaikkein tärkein osa, jota kaikkien osapuolten tulee noudattaa. ”Me pääluottamusmiehet katsomme, että tämä ei ole täyttynyt työnantajan puolelta”, kirjelmässä arvostellaan.

Laissa todetaan muun muassa, että yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa työtä ja työyhteisöä koskevien päätösten valmisteluun. Lain tarkoitus on myös edistää työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaa.

”Toimenpiteitä pakon edessä”

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Anders Walls (r) toteaa, että henkilöstövähennykset eivät ole koskaan toivottavia, mutta kaupungin on saatava alennettua kustannuksiaan pakon edessä.

Henkilöstön vähentämisen taustalla on Raaseporin kaupungin heikko taloudellinen tilanne ja vuoden 2021 tiukka talousarviokehys, jotka edellyttävät toimenpiteitä. Lähtökohtana on, että kaupungin tulee säästää ensi vuonna sekä henkilöstökuluissa että muissa menoissa.

-Hyvää tässä on se, että varsinaisia irtisanomisia on silti vähän, ja vähennykset voidaan hoitaa pitkälti ns. luonnollisella poistumalla. Irtisanottavillekin löytyy todennäköisesti töitä muualta kaupungin organisaatiosta kuten aiemminkin, kun tehdään muutoksia ja henkilöstötarve voi sen seurauksena muuttua joillakin toimialoilla vuoden aikana, Walls sanoo.

Hän toteaa myös, että tilanne on aina vaikea, kun on luovuttava työpanoksista. Henkilöstöjärjestöt vastustivat irtisanomisia yt-menettelyssä.

-Järjestöt ovat kuitenkin suhtautuneet tähän ymmärtäväisesti ja rakentavasti, mistä ne ansaitsevat kiitoksen, Walls sanoo. Hän myöntää, että vähennysten kohteena olevissa yksiköissä voi olla jatkossa haastavaa saada resurssit riittämään.

-Vähennykset tulevat näkymään jossain määrin myös palveluissa ja olisi toisaalta outoa, jos näin ei olisi, Walls sanoo.

Ei saa paikata ostopalveluilla

Suurin osa henkilöstövähennyksistä hoidetaan eläköitymisellä tai niin, että määräaikaista työsuhdetta ei uusita. Näiden osuus kokonaisuudesta on noin 35 henkilötyövuotta. Karsittavista henkilötyövuosista on täyttämättä 16, joista alun toistakymmentä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan mitään tässä mainituista viroista tai toimista ei täytetä uudelleen, eikä niitä saa korvata ostopalvelulla.

Kaupunginhallitus vahvisti neuvottelutuloksen maanantaina. Henkilötyövuosien lisäksi vapaaehtoisten toimenpiteiden, kuten palkattoman vapaan tai lomarahan vaihdon vapaaseen, arvioidaan tuovan 100.000 euron säästön vuonna 2021. Kokonaissäästön arvioidaan olevan ensi vuonna noin 2,05 miljoonaa euroa. Yksi henkilötyövuosi maksaa kuntasektorilla palkkasivukuluineen keskimäärin 52.000 euroa. Yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta päätettiin elokuun lopussa.

Ulkoistusta selvitetään vielä

Kaupunginhallitus päätti alkusyksystä myös selvittää kiinteistönhoidon, kiinteistöjen ylläpidon ja siivouksen ulkoistamisen. Kustannuksissa voitaisiin säästää silloisen arvion mukaan 10 prosenttia. Kustannustason määrittelemiseksi päätettiin tehdä markkinakartoitus ja selvittää, miten säästöt vaikuttaisivat työn laatuun. SDP vastusti ulkoistamisen selvittämistä, mutta se pidettiin mukana.

Walls kertoo, että ulkoistuksen selvittäminen on vielä työn alla, eikä se liity nyt päättyneisiin yhteistoimintaneuvotteluihin.

-Mikäli ulkoistamiseen päädyttäisiin, tarvittaisiin varmaankin uudet yhteistoimintaneuvottelut. Suhtaudun kuitenkin hieman epäileväisesti säästöarvioihin mainittujen toimintojen ulkoistuksesta, Walls sanoo.

Etelä-Uusimaa

ILMAINEN
NÄYTÄ