Taideharrastaja Christer Forsskåhl: Georges von Swetlikin taidetta myydään Bukowskilla pilkkahintaan


Georges von Swetlik - Tenholan kirkko myöhäisenä talvipäivänä (1970-luku, munaöljytempera)Kuvassa yksityiskohta teoksesta Tenholan kirkko myöhäisenä talvipäivänä (1970-luku, munaöljytempera).

Raaseporilaisten kannattaa huomioida, että heidän oman taiteilijansa Georges von Swetlikin maalauksia on viime vuosina lisääntyvässä määrin alkanut ilmestyä huutokauppoihin. Von Swetlik (s. 1912 Pietarissa, k. 1991 Tammisaaressa) asui melkein kaikissa Raaseporin entisissä kunnissa 1950-luvulta alkaen, jolloin hän oleskeli säännöllisesti Tenholassa.

Näyttelyt Tammisaaressa vuonna 1975, Tammisaaren museossa vuosina 1982, 1989 ja 2004 herättivät suurta huomiota, samoin Tenholassa vuonna 2012 pidetty 100-vuotisnäyttely. Samanaikaisesti Tenholan näyttelyn kanssa Tammisaaressa vietettiin Helene Schjerfbeckin 150-juhlaa, mutta toisin kuin Schjerfbeckin kohdalla, Swetlikin maalauksia on paljon raaseporilaisissa kodeissa ja kokoelmissa. Hän on kuitenkin viime vuosina jäänyt Schjerfbeckin varjoon.

Taidemaalari ja filosofian tohtori Riggert Munsterhjelmin mukaan von Swetlik oli aiemmin korkeassa kurssissa Tammisaaren kulttuuripiireissä, mutta uusien kuvioiden synnyttyä 1990-luvulla kiinnostus hiipui. Snappertunassa asuva Munsterhjelm on myös von Swetlikin oppilas. Munsterhjelm on mm. kuratoinut Swetlikin näyttelyitä, kirjoittanut hänestä artikkeleita ja vuonna 1989 ilmestyneen kirjan.

Nyt viisi von Swetlikin työtä on ollut myytävänä Bukowskilla. Tenholan kirkko -aihe oli tiettävästi huutokaupassa ensimmäistä kertaa. Munsterhjelmin mukaan kirkkoaiheiden sarja on korkeatasoinen, vaikka taiteilija teki siihen kuuluvia maalauksia oman ateljeerakennuksensa kustantamiseksi.

Munsterhjelm on seurannut hintojen kehitystä, sillä asialla on taidehistoriallistakin merkitystä. Taiteilijan elinaikana Munsterhjelm järjesti töiden myyntiä auttaakseen ihailemaansa taiteilijaa. Tammisaaren museon vuonna 1989 ja Hagelstamin vuonna 1990 pidettyjen näyttelyiden jälkeen teosten hinnat nousivat huimasti. Von Swetlikin teosten hinnat kiinnostavat Munsterhjelmin mukaan sekä taiteen omistajia että uusia ostajia. Von Swetlikin töihin kohdistuu nyt myös sukupolvenvaihdoksia, kun kokoelmia ja kuolinpesiä hajoaa, ja työt tulevat eri kanavia pitkin markkinoille.

Huutokauppoihin tuleminen on aiheuttanut suurta vaihtelua hinnoissa, eivätkä ne ole vielä vakiintuneet. Jos ostaja on onnekas, hän saa työn tosi halvalla, vastaavasti joidenkin töiden hinnat saattavat nousta hyvinkin korkeiksi. Bukowskin hintahaitari on viimeisten viiden vuoden aikana vaihdellut muutamasta sadasta eurosta melkein 11.000:nteen euroon. Verkossa näkyvien vasarahintojen päälle tulee vielä ostajaprovisio, joka on 22,5 prosenttia. Kallein maalaus myytiin yksityisesti Ahvenanmaalla noin 26.000 euron hintaan muutama vuosi sitten.

Näyttävän keskikokoisen työn normihinta pitäisi olla Munsterhjelmin mukaan noin 1.500-7.000 euroa, mutta hintojen kehitys näyttää nyt negatiiviselta. Tämä liittyy laajempaan kehitykseen, joka johtuu nuoremman potentiaalisen ostajakunnan vähenevästä kiinnostuksesta maalaustaiteeseen. Nuoret saattavat myös suhtautua välinpitämättömästi perittyyn kuvataiteeseen ja täten markkinoille tulee yhä enemmän töitä ja seurauksena on hintojen aleneminen. Munsterhjelm on vakuuttunut, että von Swetlik tulee kuulumaan niihin harvoihin taiteilijoihin, joiden taide jää elämään.

Esimerkiksi eräät kansallisesti tärkeät kokoelmat, kuten Wiklöfin ja Serlachiuksen kokoelmat, ovat viime vuosina ostaneet Swetlikin töitä. Munsterhjelm toivoo, että myös Ateneum avaa porttinsa taiteilijalle, joka erikoisuutensa vuoksi on jäänyt kansallisen taideohjelman ulkopuolelle.

Taideasiantuntija Maria Ekman-Kolari nostaa esiin von Swetlikin blogissaan 19.11.2016. ”Mentorini opetti minulle, että hyvän taiteilijan erottaa tusinataiteilijasta aivan helposti siten, että hyvä taiteilija on niin omintakeinen, että hänen työnsä erottuu ja hänen tyylinsä tunnistaa jo sadan metrin päästä. Georges von Swetlikin kohdalla täyttyvät nämä määreet helposti, hän on taiteilijana muista erottuva, hänellä on tunnistettava tyyli ja erinomainen tekniikka”, Ekman-Kolari kirjoittaa blogissaan. Hänen mukaansa Suomen taidemarkkinat tarvitsisivat myös kipeästi uusia tähtiä.

Nyt myytyjen viiden teoksen hintahaitari oli 240 euroa (pieni paperityö)-1.550 euroa (Tenholan kirkko).

Galleristi ja taiteentuntija Solveig Lindqvist on ollut mukana järjestämässä Swetlikin näyttelyitä, mm Hagelstamin galleriassa, jonka esimies hän oli. Swetlikin työt myytiin hänen mukaansa aika alhaisin hinnoin ja online-huutokaupan esinemassojen seassa työt eivät saa riittävästi huomiota. Von Swetlikiä arvostetaan suuresti joissakin piireissä, mutta hän on vielä melko tuntematon kansallisella tasolla, ja kaipaa parempaa esittelyä joten huutokauppahinnoissa on odotettavissa heilahteluja. Lindqvistin mukaan nyt olisikin oiva tilaisuus perustaa oma Swetlik-kokoelma.

Munsterhjelmin mielestä Raasepori ei ole hyödyntänyt mahdollisuutta profiloitua von Swetlikin kautta, mutta kaupungin ei ole kuitenkaan vielä liian myöhäistä arvioida uudelleen suhdettaan taiteilijaan, jonka hienon kokoelman kaupunki omistaa.

(Teksti: Christer Forsskåhl)